Spelade
-
Koronavirus on aiheuttanut sen, että organisaatioiden toimintatavat ovat mullistuneet muutaman päivän sisällä, kun ennennäkemätön määrä työntekijöitä on siirtynyt etäyhteyksien päähän. Tässä Kuulusteluhuoneen jaksossa perehdytään etätyön haasteisiin työnantajan näkökulmasta.
Maailmalta on saatu viitteitä siitä, että pandemian mukana myös Suomeen rantautuu tietoverkkorikosten, haittaohjelmien ja petosten aalto. Kuinka organisaatiot voivat taklata suurimmat riskit?
Kybermaailman ajankohtaisia haasteita avaavat rikoskomisario Marko Leponen sekä rikosylikonstaapeli Otso Manninen. Mukana keskustelussa on liikenne- ja viestintäviraston Traficomin tietoturva-asiantuntija Teemu Väisänen. -
Etäyhteydet katkeilevat, lapset kiipeilevät seinille, epidemiatilanne painaa mieltä. Tietoturva saattaa olla viimeisin asia, josta kantaa huolta. Miksi se on kuitenkin ehdottoman tärkeää? Muun muassa siksi, että yhteiskunnan poikkeusolot houkuttelevat ammattirikollisia esiin myös verkossa.
Esimerkiksi Europolin selvityksen mukaan korona- tai COVID19 -teemaisia verkkodomaineja on viime viikkoina perustettu noin 25 000 kappaletta, joista noin puolet arvioidaan rikollisten rakentamiksi. Etätyöläisen arjen pulmista ovat keskustelemassa kyberrikosten parissa työskentelevät rikoskomisario Marko Leponen sekä rikosylikonstaapeli Otso Manninen. Mukana lähetyksessä on liikenne- ja viestintäviraston Traficomin tietoturva-asiantuntija Teemu Väisänen. -
Löytyykö Suomesta organisaatiota, joka pystyy torjumaan kaikki verkkohyökkäykset ja muut rikollisten iskut täydellisesti? Entä ovatko taideväärennökset sittenkään vain eliitin ongelma?
Keskusrikospoliisin podcast-sarjan ensimmäisessä jaksossa puhutaan huijareista – suurista taiderikosvyyhdeistä sekä verkkohuijauksista.
Viestintäpäällikkö Anna Zareffin vieraina Kuulusteluhuoneen pöydän ääressä ovat kyberrikosten parissa työskentelevät rikoskomisario Marko Leponen sekä rikosylikonstaapeli Otso Manninen. Taiderikosten maailmaa valottaa rikosylikonstaapeli Kimmo Nokkonen.
Kuulusteluhuoneen jokaisessa jaksossa kuullaan myös muistoja rikosylikomisario Thomas Elfgrenin vaiherikkaalta uralta. Talossa kaikki tuntevat hänet lempinimellä “Tuffe”. 1970-luvun lopulla hän tutki henkirikosta, joka jäi mieleen teon taustalla vaikuttaneen, irrationaaliselta tuntuneen motiivin vuoksi.
Tervetuloa Kuulusteluhuoneeseen! -
Keskusrikospoliisin DVI eli Disaster Victim Identification -yksikön selkein tehtävä on tunnistaa esimerkiksi onnettomuuksien, luonnonkatastrofien ja rikosten uhreja, mutta todellisuudessa työhön kuuluu paljon muutakin. Millaista on työskennellä suuronnettomuuksien tapahtumapaikoilla?
KRP:n esikuntapäällikkö Björn Weckström, joka työskenteli DVI-yksikössä sen perustamisen aikaan ja yksikössä nykyään työskentelevä rikosylikonstaapeli Tiia Grönberg avaavat rankan työn vaatimuksia. Yhteistyötä tehdään niin paikallispoliisien, oikeuslääkäreiden kuin esimerkiksi antropologien kanssa.
Jaksossa kuullaan myös laboratorionjohtaja Erkki Sippolan näkemyksiä DNA-tekniikan uusista mahdollisuuksista, sormenjälkitunnistuksen renessanssista sekä tositarina siitä, miten henkirikos voi selvitä vuosien jälkeen yksittäisen tupakantumpin avulla.
