Avsnitt
-
Näytelmäkirjailija ja dramaturgi Pipsa Lonka on kirjoittanut todellisiin tapahtumiin perustuvan näytelmän Peter asui talossa, joka kertoo itsemurhan tehneestä delfiinistä. Kirja on julkaistu Tetterin Uusi Alkukirjasto -kustannushankkeen kautta jo ennen kuin sitä on sovitettu kertaakaan näyttämölle. Tässä Helsingin kirjamessujen Kultti-lavalla tehdyssä jaksossa Lonka kertoo pitkäaikaisesta työstään ihmisen ja muiden lajien tasavertaisen kohtaamisen äärellä. T/U/A-kustanushankkeen Maria Säkö puolestaan selittää, miksi juuri tällaisia näytelmiä kannattaa julkaista myös kirjana.
-
Q-teatterissa esitetään 5.12. asti näytelmää Tuvi toas eli Pulu huoneessa, jossa käsitellään kansallisidentiteettiä ja siihen liittyviä jännitteitä erityisesti suomalaisuuden ja virolaisuuden välisellä liukuvalla alueella. Jakson vieraina ovat näytelmän kirjoittaja-ohjaaja Anna Jaanisoo ja siinä päähenkilöä esittävä Anna-Sofia Tuominen. Keskustelussa pohditaan suomalaisuuden ja virolaisuuden kohtaamisen ohella laajemmin kansallisen identiteetin monimutkaisuutta, siirtolaisuutta, nykyisinkin maahanmuuttoon liittyviä sisäisiä ja ulkoisia jännitteitä sekä sitä, mitä ajatuksia tässä ajassa herättää paluu 90-luvun yhteiskunnallisiin tunnelmiin.
-
Saknas det avsnitt?
-
Viime huhtikuussa Helsingin Töölön Minervaskolaninssa ensi-iltaan tullut ja 11.11. Turun Kaupunginteatterista valtakunnalliselle kiertueelle lähtevä Jumppatytöt on Katariina Havukaisen, Inkeri Hyvösen ja Ella Lahdenmäen kirjoittama ja esittämä dokumenttiteatteriesitys. Se perustuu tekijöiden omiin kokemuksiin tyttöjen joukkovoimistelun parissa. Yhteisöllisen liikunnallisen harrastuksen innostavan puolen ohella se käsittelee yhdenmukaistavaan kehonkuvaan ja sosiaaliseen ulossulkemiseen liittyviä vallankäytön rakenteita ja traumoja. Ohjelmassa vierailevat Havukainen ja Lahdenmäki kertovat esityksen taustoista ja siihen liittyvistä vaikuttamisen pyrkimyksistään sekä yleensä omasta suhteestaan esittävän taiteen tekemiseen.
-
Vuosaaren hylätyssä lukiorakennuksessa esitetään toimittaja ja kirjailija Markus Leikolan venäläiseen vankilaan sijoittuvaa näytelmää Lähinaapuri. Toteutuksesta vastaa suomalais-venäläinen Helsinki 98 -teatteriryhmä, joka tunnetaan samassa paikassa esittämistään teatterisovituksista Svetlana Aleksijevitšin dokumenttiromaaneista. Ohjelmassa Leikola avaa näytelmänsä taustoja ja sitä mitä eroa on näytelmän, romaanin ja tietokirjan kirjoittamisessa. Samalla pohditaan sitä, miten totalitarismi toimii.
-
Sota näyttämöllä – Esityksiä sodasta suomalaisissa teattereissa 1921–2024 (Rosebud, 2024) on rauhanliikkeen ikiaktivisti Ilkka Taipaleen ja suomalaisen teatteritukimuksen konkari Pirkko Kosken ideasta syntynyt tuore tietokirja. Helsingin kirjamessuilla Kultti-lavalla 27.10. nauhoitetussa jaksossa kirjan toimittaja, teatteritutkija ja esitystaiteilija Marja Silde ja yksi antologian artikkelien kirjoittajista, Aalto-yliopiston työelämänprofessori Outi Lahtinen kertovat miten sodan ja väkivallan näyttämöllistämisessä ja esitysten tulkinnassa on tapahtunut muutoksia ajan ja ympäristön eläessä. Samalla pohditaan miten nyt käynnissä olevat sodat tunkeutuvat vääjäämättä esittäjien ja katsojien jakamaan tilaan – silloinkin kun niitä ei ole varta vasten näytelmään kirjoitettu.
Rosebud Books on Voimaa julkaisevan Voima kustannus Oy:n osakas.
-
Tampereen teatterikesässä nähtiin Tiago Rodriguesin näytelmä Catarina and the Beauty of Killing Fascists, joka päättyy pitkään äärioikeistolaisen poliittikkohahmon palopuheeseen. Podcastin vieraana on esityksen paikan päällä kokenut & Espoon teatterin taiteellinen johtaja Jussi Sorjanen, joka on itsekin käsitellyt ohjaamissaan näytelmissä muun muassa kulttuurivasemmiston suhdetta äärioikeistolaisuuteen ja totalitarismin olemusta. Keskustelussa pohditaan millainen työkalu teatteri on ajankohtaisten poliittisten jännitteiden käsittelyyn sekä sitä, miten yhteiskunnallisuus mahdollisesti näkyy tulevassa & Espoon teatterin kansainvälisessä ohjelmistossa.
-
Turun Kaupunginteatterissa esitetään Pajtim Statovcin Tiranan sydän -romaaniin (Otava, 2016) perustuvaa ja David Sandqvistin ohjaamaa samannimistä näytelmää. Statovcin teoksissaan käsittelemien identiteettikysymysten viitoittamalla tiellä siinä paneudutaan vahvasti sukupuolisen, seksuaalisen ja etnisen minuuden moninaisuuden näyttämöllistämiseen. Tästä sekä muista teoksen teemoista ja teatterin tekemisestä ovat ohjelmassa keskustelemassa Tiranan sydämen dramaturgiasta vastannut Rasmus Arikka ja sen pääosaa esittävä Niki Rautén.
-
Kansallisteatterissa esitetään Otto Sandqvistin ohjaamaa Veljelleni-näytelmää, joka perustuu E.L. Karhun samannimiseen romaaniin. Näytelmäsovituksessa alkutekstin kertojahahmo, ihailemansa veljensä kanssa asuva monella tapaa erikoinen nuori nainen, näyttäytyy neljän erilaisen näyttelijän tulkisemana. Ohjelman vieraana näytelmäkirjailija E. L. Karhu ja näyttelijä Sara Melleri kertovat romaanin ja näytelmän taustoista, oman taiteen tekemisensä yhteiskunnallisista ja muista vaikuttimista sekä siitä, miten nykyteatterissa voidaan käsitellä kehollisuuden moninaisuutta.
-
Näyttelijäkonkari Martti Suosalon Sirkus Suosalo kiertää Suomea ohjelmistossaan muun muassa elokuussa ensi-iltaan tullut Starman. Ympäristötoimittaja Juha Kauppisen kirjoittamassa, Raila Leppäkosken ohjaamassa ja Suosalon yksin näyttelemässä esityksessä käsitellään ihmisen monitasoista suhdetta käynnissä olevaan luontokatoon. Podcastin vieraana Martti Suosalo, joka kertoo näytelmän taustoista, taiteilijan kutsumuksestaan ja teatterin yhteiskunnallisuudesta.
-
Teatterin tiedotuskeskus TINFO on juuri julkaissut vuoden 2023 Esittävän taiteen tilastokatsauksen. Käynnissä olevien valtion budjettileikkausten keskellä Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö Kulta ry lobbaa päättäjiä esittävän taiteen ja kulttuurin arvostuksen ja toimintaedellytysten vahvistamiseksi. Podacastin tässä jakossa vieraana olevat TINFON johtaja Linnea Stara ja Kultan pääsihteeri Rosa Meriläinen avaavat suomalaisen esittävän taiteen resurssihuolia, laatutasoa ja tulevaisuusnäkymiä sekä omaa suhdettaan teatteriin.
-
Elokuussa Aleksanterin teatterissa järjestettiin neljännen kerran Helsingin oopperakesä -tapahtuma, jossa esitettiin myös Heinz-Juhani Hofmannin säveltämää ja libretoimaa ja Johanna Freundlichin ohjaamaa Minä/Minä/Minä -oopperaa. Siinä vakavien mielenterveyden ongelmien lisäksi muun muassa ympäristöahdistuksesta ja ulkonäköpaineista kärsivä nuori nainen purkaa pahaa oloaan ymmärtäväiseen äitiinsä ja muihin ihmisiin. Podcastissa vieraana on Heinz-Juhani Hoffman sekä esityksen päähenkikilöä esittävä sopraano Annika Fuhrmann. Ohjelmassa käsitellään esityksen psykologisten ja yhteiskunnallisten tasojen ohella oopperaa ilmaisulajina ja sen asemaa suomalaisessa taidekentässä.
-
Heinäkuussa Helsingin kaupunginteatterin Studio Pasilassa esitettiin Royal Hattara -nukketeatteriryhmän esitystä Whatever Love Means. Taija Helmisen kirjoittamassa ja Merja Pöyhösen ohjaamassa esityksessä tutkitaan, miten brittikuninkaallisten edesottamukset, Hollywood-elokuvien parisuhdekuvasto ja medioituneen viihteen romantiikkakäsitykset filtteröivät niitä merkityksiä mitä tosielämän rakkauteen liitämme. Syyskauden ensimmäisen Teatterin politiikkaa -podcastin jakson vieraana ovat näytelmäkirjailija Taija Helminen ja esityksen työryhmään kuuluva nukketeatteritaiteilija Elena Rekola. Näytelmän lisäksi keskustelussa puidaan nukketeatterin asemaa suomalaisilla näyttämöillä ja koko ilmaisulajin olemusta.
-
Kevätkauden viimeisessä jaksossa vieraana on Q-teatterin ensemblestä, monilta muilta maan näyttämöiltä, elokuvista ja televisiosarjoista tunnettu Teatterikorkeakoulun näyttelijäntaiteen professori Elina Knihtilä.
Keskustelussa esiin nousevat teatteri- ja kameranäyttelemisen erojen ja yhtäläisyyksien ohella näyttelijyyteen liittyvät eritysvaatimukset ja niissä ajan myötä tapahtuneet muutokset sekä kutsumuksen merkitys. Teoksista käsitellään muun muassa näytelmiä Sota ja rauha, Minä, askartelija ja Joitakin keskusteluja merkityksestä, elokuvia Hyvä poika ja Mummola sekä televisiosarjoissa Sisäilmaa ja Myrskyn jälkeen.
-
Helsingissä Vuosaaren hylätyssä lukiossa on esitetty suomalais-venäläisen Helsinki 98 -teatteriryhmän sovittamia näytelmiä valkovenäläisen Nobel-kirjailija Svetlana Aleksijevitsin dokumenttiromaaneista. Neuvostoihmisen loppu kertoo Neuvostoliiton totalitarismista rinnastuen kriittisesti nykyiseen Venäjään ja Sinkkipojat Afganistanin sodasta tavalla, joka vertautuu Venäjän Ukrainassa käymään hyökkäyssotaan. Jaksossa vieraana ovat näytelmien sovittamisesta osaltaan vastannut Martti-Tapio Kuuskoski ja niissä näyttelevä Elli Närjä. Keskustelussa pohditaan esitysten estetiikkaa ja sanomaa sekä totalitarismin olemusta ja sitä, miten sitä voi käsitellä dokumenttiromaanien ja teatterin keinoin.
-
Porttiteatteri on helsinkiläinen vuonna 2015 perustettu vapautumisvaiheessa olevien ja vapautuneiden vankien ja ammattitaiteilijoiden yhteisöteatteri. Toukuun alussa Teatteri Avoimissa ovissa esitettiin Porttiteatterin dokumenttiteatteriesitystä Kuninkaat. Shakepearen Hamletista inspiraatiota ottaneessa kokonaisuudessa kohtasivat esiintyjien omakohtaiset monologit ja erilaiset hallitsemiseen, auktorieettikammoon ja päihteidenkäyttöön liittyvät oman elämän vallankumoukset. Jaksossa vieraana ovat esityksen dramaturgi Rosa-Maria Perä ja siinä esiintynyt Toni. Keskustelussa puretaan näytelmän työstämisen prosessia ja yhteisöllisen vankiteatterin merkitystä niin tekijöilleen kuin yleisölle – ja koko yhteiskunnalle.
-
Saara Turunen on kirjailija ja teatteriohjaaja, joka tunnetaan etenkin autofiktiivisistä romaaneistaan Rakkauden hirviö (2015), Sivuhenkilö (2018), Järjettömiä asioita (2021) sekä juuri ilmestynyt Hyeenan päivät (2024) sekä "Huonetrilogiaksi" nimetystä näytelmäsarjastaan, johon kuuluvat Q-teatterissa kantaesitetyt Tavallisuuden aave (2016), Meduusan huone (2019) ja Järjen hedelmät (2022). Jaksossa Saara Turunen kertoo teostensa teemoista, kuten taitelijaidentiteetin etsimisestä, sisäistettyjen yhteisöllisten normien valtarakentaista ja niiden avaamisesta.
-
Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä esitetään 8.5. asti yhdessä Aurinkoteatterin kanssa toteutettua, Juha Mustanojan kirjoittamaa ja ohjaamaa näytelmää Laulujoutsen – katastrofiballadi. 1600-luvulle sijoittuvissa tapahtumissa joukko aurinkoteatterilaisia ryhtyy sotahullun kuninkaan Kustaa II Adolfin kanssa merirosvoiksi. Yhdessä he purjehtivat feodaaliajasta merkantilismin kautta orjakapitalismiin. Maagisen realismin ja groteskin tyylilajeihin nojaava musikaali kertoo vertauskuvallisesti, mistä nykyajan sorto ja ideologinen talousoppi kumpuavat. Tässä jaksossa Juha Mustanoja kertoo ajankohtaisen näytelmänsä lisäksi laajemmin teatterinäkemyksistään, Aurinkoteatterin missiosta ja siitä miksi ihmisarvon puolustaminen on niin tärkeää.
-
Nykyisten teatteriopiskelijoiden voimin Tampereen työväen teatteriin tehty Tiikeriooppera sijoittuu 1960- ja 70-lukujen taitteen vasemmistolaiseen maailmaan nykyistä Teatterikorkeakoulua edeltäneessä Suomen Teatterikoulussa. Bálint Barcsain ohjaamassa näytelmässä päivitetään poliittisen laululiikkeen perinnettä ja pöyhitään kuvatun ajan ideologisia ryhmäpaineita. Jakson vieraana ovat näytelmän kirjoittaja Sara Koiranen ja teoksessa esiintyvä näyttelijä Heidi Finnberg. Keskustelussa pohditaan näytelmän ohella 70-lukulaisen ja nykyisen teatteriopetuksen eroja ja yhtäläisyyksiä sekä määritellään rajaa aatteellisen tiukkapipoisuuden ja aidon idealismin välllä.
-
Kauri Honkakoski Companyn Hinterland sai suuren kysynnän takia viime tammikuussa uusintakierroksen Itä-Helsingin Stoassa. Esityksessä kuvataan fyysisen teatterin keinoin rujossa vieraantuneisuudessa vaeltavia ihmisparkoja. 18.4.–20.4. Stoassa esitetään saman ryhmän jo vuonna 2017 kantaesitettyä Pulpettia, joka on vahvan vertauskuvalllinen tutkielma totalitarismista ja lahkolaisuudesta. Jakson vieraana on koreografi-ohjaaja-esiintyjä Kauri Honkakoski, joka kertoo näiden esitysten sisällöstä ja esityksissä sovelletusta fyysisen teatterin corporeal mime -metodista sekä taiteen yhteiskunnallisuudesta ja kutsumuksesta siihen.
-
Svenska Teaternissa esitetään brittiläisen Robert Icken kirjoittamaa ja Saana Lavasteen ohjaamaa näytelmää Läkaren. Siinä käsitellään usein tiedostamattomiin etnisiin, kulttuurisiin ja sukupuolisiin olettamiin piiloutuvia valtarakenteita. Niiden äärelle katsoja ajautuu saadessaan vasta esityksen kuluessa tietää, miten näyttelijöiden ja roolihahmojen identiteetit vastaavat toisiaan. Jaksossa vieraina ovat näyttelijä Miiko Toiviainen ja esityksen bipoc-konsulttina toiminut teatteriohjaaja Elina Izarra. Keskustelussa pohditaan näytelmän kautta, miten vähemmistöjen asema näyttämöllä on viime vuosina muuttunut ja miksi juuri roolituksen kautta välittyvä ihmis- ja maailmankuva on tärkeä. Ohjelma sisältää juonipaljastuksia.
- Visa fler
