Avsnitt
-
Kiireapulainen Pentti Oskari Kangas on ollut niin monessa mukana, että alkaa ihan hengästyttää. Keväisenä päivänä istuimme Turun Vaakahuoneella Aurajokirannassa ja keskustelimme mm. elämästä Uudenkaupungin saaristossa. Jos synnytys tapahtuu veneessä keskellä merta, kannattaako jatkaa matkaa sairaalaan vai pitääkö kääntyä kotiin? Entä miksi kalaa ei enää syödä tarpeeksi? Entäs mitä tapahtuu suomalaisen matkatessa Sri Lankaan? Kumpaan suuntaan sitä tietoa ja oppia oikein kulkeekaan?
Hyväntuulinen jakso, jossa ehdittiin puhua myös koululaitoksesta - kuuntele!
-
Tietokirjailija Kirsi Vesterbacka avaa perinpohjaisesti Marttojen toiminnan historiaa sekä nykypäivää. Martta -toiminta täyttää tänä vuonna kunnioitettavat 125 vuotta. Mitä kaikkea näihin vuosiin sisältyykään ja miten Martat ovat onnistuneet uudistamaan toimintaansa vuosikymmenestä toiseen? Tiesitkö muuten, että Suomesta löytyy myös täysin miehistä koostuva paikallinen Martta -yhdistys!
Martat ovat paitsi historiaa, myös vahvasti nykypäivää. Kirsin ja Juhan keskustelu tallennettiin Porissa huhtikuussa 2024.
-
Saknas det avsnitt?
-
Millaisia ovat pyhät kivet ja millaisia asioita niihin liittyy? Vierailin väitöskirjatutkija John Björkmanin kanssa Maisunkivellä, Liedossa. Mitä tekivätkään muinaiset matkalaiset, jotka kulkivat Hämeen Härkätietä kohti Turkua lähestyessään Maisunkiveä? Entä mistä muualta näitä pyhiä kiviä voi löytää?
Katso ja kuuntele kulttuurihistoriaa muinaisuudestamme!
-
Professori emeritus Esko Linnakangas avaa kiehtovalla tavalla maamme verotuksen historiaa. Mikä olikaan ensimmäinen tiedossa oleva verotuksen muoto ja mikä on maamme vanhin veromuoto tällä hetkellä? Entä pitäisikö valtion keksiä lisää uusia veromuotoja?
Kuulet myös maamme suurimmasta verokapinasta!
Sukututkijan matkassa podcast tallennettiin Keskustakirjasto Oodissa keväisenä maanantaipäivänä.
-
Tässä jaksossa puhuimme Karjalan Liiton 2. varapuheenjohtajan, Outi Örnin kanssa karjalaisuuden merkityksestä ja elinvoimasta vuonna 2024. Keskustelimme mm. karjalan evakoiden antamasta sykäyksestä suomalaiseen yhdistystoimintaan sekä siitä, mikä aspekti nuoria kiehtoo karjalaisuudessa. Samalla oiottiin muutamia yleisiä väärinkäsityksiä evakoiden sijoittumisesta viime sotien jälkeen.
Karjalaisuus on kaikkialla voisi olla jakson teema!
-
Tutkija Tuomas Virtanen kertoo perinpohjaisesti Helsingin kaupunginarkiston historiasta, nykypäivästä ja tulevaisuudesta? Mitä kaikkea Kallion virastotalon uumenista voikaan löytää ja miten paljon materiaalia on jo ehditty digitoida! Kuuntele ja hämmästy!
-
Sukututkija Kim Calonius vie meidät hurjalle matkalle 1600 -luvun Turusta aina nykyiseen Moldoviaan ja Ukrainaan esivanhempiensa etsinnän myötä. Mitä tapahtuu, kun sukututkija haluaa asioida vaikkapa Moldovan arkistoissa tai entäs jos dokumentit on kirjoitettu kirkkoslaaviksi???
Tässä jaksossa selvitellään myös etnisten lukemien pienentymistä sukupolvesta toiseen ja todetaan, miten geneettinen sukututkimus voi aiheuttaa jopa hämmennystä kaukaisista isälinjan esi-isistä puhuettassa.
Kuuntele Kimin ja Juhan matka menneeseen,.
-
Helsingin yliopistolla, professori Anu Lahtisen työhuoneella puhuimme keskiajan lopun aatelisperheistä. Voimakkaiden aatelismiesten taustalla, Klaus Flemingistä lähtien, oli yhtä voimakastahtoisia aviovaimoja. He olivat miehestä puolisoita, kumppaneita, tovereita, asioidenhoitajia ja mm. tiedontallentajia. Perhe ei olisi menestynyt ilman aviovaimojen suuria ponnistuksia. Miesten ollessa pitkiä aikoja esim. sotaretkillä, valvoivat vaimot perheen ja suvun etua.
Entä millaisesta taustasta tuli toinen aatelinen presidenttimme, P.E. Svinhufvud? Professori Anu Lahtinen avaa omalta osaltaan toukokuussa 2024 Luumäen Kotkanniemessä avautuvaa, maamme kolmannesta presidentistä kertovaa näyttelyä.
Kuva Hanna Tarkiainen, Kuvitelmia
-
Miksi antiikin Rooman valtakunnan aikainen sukututkimus olisi täysin painajaismaista? Mitä tarkoittaa käytännössä nimi Gaius Julius Caesar? Oliko roomalaisen patriisinaisen asema parempi kuin keskiajan kristityn naisen? Entä mihin kaikkeen antiikin Rooma vaikuttaa vielä tänä päivänä?
Paljon kysymyksiä, joihin FM ja antiikintutkija Laura Aho antaa perinpohjaisia vastauksia!
-
Millainen on toimittaja Marja Hintikan suku ja onko käsitys suvusta muuttunut Sukuni salat -ohjelman teon myötä? Entä miksi Helmi -mummo oli niin mahtava tyyppi?
Tässä jaksossa pohditaan myös sitä, mitä Marja toivoo tulevaisuuden sukututkijoiden kertovan hänestä itsestään. Ehdimme lisäksi pohtia taikauskoa, yrttejä ja kokemuksia kotiseudusta.
-
Miksi historia on niin tärkeää ja miten henkilöhistoriallinen tutkimus muuttuu? Entä voiko eläimilläkin olla oma henkilökohtainen historia? Entä mitä kuuluu Viabundus -hankkeelle?
Tästä kaikesta kertoo historiantutkija Jenni Lares Tampereen yliopistolta. Viabundus Suomi 1350–1650 -hanke kokoaa Suomen alueen myöhäiskeskiajan ja uuden ajan alun liikennereittejä koskevan historiallisen paikkatiedon yhtenäiseksi tietokannaksi. Kuuntele, niin tiedät enemmän.
-
Helmikuisena tiistaipäivänä pohdimme museonjohtaja Leena Viskarin kanssa mm. kulttuurimaisemaa Aurajoen rantamilla, Liedon Nautelankoskella. Liedon museon laajat kokoelmat saivat alkunsa yhden miehen innostuksesta paikallishistoriaan, joten ne ansaitsevat tulla kuulluksi ja nähdyksi.
Entä voiko kuka tahansa tehdä vapaaehtoistyötä oman kotiseutumuseonsa eteen? Entäs mitä eroa on kruntilla ja kruntttilla? Ja mikä se ylipäätänsä on!?
Ota selvää ja kuuntele!
-
Kotiseutuliitto juhlii 75 -vuotista taivaltaan ja varsin tarmokkaissa merkeissä. Toiminnanjohtaja Teppo Ylitalo avaa kotiseututyötä ja kotiseudun merkitystä meille jokaiselle. Onko kotiseutu sittenkin enemmän kokemuksia kuin rakenteita?
Entä miten kietoutuvat yhteen kotiseudun tutkimus ja sukututkimus? Voiko niitä edes erottaa toisistaan?
Kaikkea tätä ja vähän muutakin ehdimme pohtia Helsingin ydinkeskustassa maanantaisena talvipäivänä helmikuussa 2024.
-
Kulttuurihistorioitsija, FT Henna Karppinen-Kummunmäki on tutkinut ennen kaikkea tyttöyden ja sukupuolten historiaa sekä varhaismodernin ajan kulttuurihistoriaa. Tässä podcastissa puhuimme brittiläisten nuorten naisten haaveista, sinkkuudesta ja lavatansseista!
Luvassa siis melkoinen cocktail ja paljon pohdintaa erityisesti 1700 -luvun nuorten naisten elämästä! Kuuntelija voi samalla pohtia, erosiko tuon ajan nuoren elämä nykyajasta ja kuinka paljon.
-
Oliko pappien elämä ainakin osin pätkätyötä ja pääsikö kirkkoherraksi helpommin naimalla edesmenneen viranhaltijan lesken? En mitä tutkijan työ käytännössä sisältään?
FT ja tutkija Ella Viitaniemi Tampereen yliopistolta teki aikanaan väitöskirjan jännittävästä aiheesta: Kokemäen kivikirkon päätöksenteko ja rakennusprosessi. Tällä kertaa puhuimme kuitenkin hänen nykyisestä tutkimushankkeestaan, pätkätöiden pitkästä historiasta.
Tätä kaikkea jaksossa, joka on tallennettu Tampereella!
-
Suomen pelimuseo on Tampereella, Vapriikin museokeskuksessa sijaitseva koko perheen paikka. Tutkija Niklas Nylund avaa perinpohjaisesti pelikulttuuria, jonka suurkuluttajia ovat keski-ikää lähestyvät henkilöt.
Tietokone- ja konsolipelejä on ollut jo lähes 50 vuoden ajan, joten nekin ovat osa perimätietoja. Kuuntele jakso, joka tehtiin Mansen sydämessä pakkaspäivänä tammikuussa 2024.
-
Suomen Ritarihuoneen genealogi Magdalena af Hällström avaa nykyajan ritariston ja aateliston taustaa sekä kertoo talon historiasta. Jaksossa pohditaan sitä, miten merkittävä osa maamme historiaa aatelisto on ollut.
Magdalena af Hällström kertaa myös näiden sukujen tutkimusta vuonna 2024 - miten se tapahtuu ja missä itseasiassa suomalaisen ritariston ja aateliston jäsenet tänä päivänä asuvat.
Kuuntele Sukututkijan matkassa, niin tiedät enemmän.
-
Vihreä, Oranssi ja Punainen Planeetta ovat kulttuurin sekatyömies Elmeri Vehkalan divareita. Tässä jaksossa Elmeri lupaa, että näistä paikoista löytyy taatusti mielenkiintoisia julkaisuja jokaiselle sukututkijalle!
Entäs millainen yhtye on Sekret Teknik ja miksi se laulaa Kim Wildestä? Entä minkä laulun Elmeri haluaisi esittää äitinsä kanssa? Tai miksi kirja ei kuole koskaan? Tai mitä tapahtuu, kun ei koe olevansa mistään kotoisin, mutta sitten paljastuukin jotain lähes järkyttävää?
Näistä ja monesta muusta ehdimme puhua joulun alla 2023.
-
Joa Hiitola Oulun yliopistolta avaa Syljen jäljet -projektin sisältöä ja miettii, miten suosittujen DNA -testien käyttäminen onkin hyvin monitahoinen juttu; tulokset ovat pysyviä ja voivat vaikuttaa parhaimmillaan/pahimillaan erittäin monen ihmisen elämään.
Joa ehtii kertoa myös pakolaistutkimuksestaan ja siitä, miten perhe- ja sukuyhteyksiä ylläpidetään nykyajan tietotekniikan avulla. Perheiden yhdistäminen ei sekään jää huomioimatta tässä Sukututkijan matkassa -podcastin jaksossa, joka jokaisen geenitestin tehneen kannattaa huolella kuunnella.
-
Toimittaja Regina Rask on pitkällä urallaan ollut monessa mukana, mutta yksi tapaus on ollut erityisen mielenkiintoinen: vuonna 2019 selvitettiin geenitesten avulla Aleksis Kiven isänisän henkilöllisyys. Kuuntele, miksi tätä varten toimittaja joutui odottamaan kansanedustajaa Eduskunnan käytävillä ja mitä ihmettä kansalliskirjailijamme tekikään metsässä ollessaan.
Sukututkijan matkassa podcastin tämänkertaisesssa jaksossa on raisu meno.
- Visa fler