Avsnitt
-
Näyttelijä Aake Kalliala seurasi isäänsä erälle jo pikkupoikana. Hetken koittaessa tuli metsästyskortin suorittamisen vuoro, mitä seurasi itsenäisesti suoritettua metsästystä, kunnes haavoittunut jänis kävi Aaken luonnolle niin paljon, että metsästys jäi. Vuosia myöhemmin hän suoritti metsästyskorttikokeen uudestaan. Sen jälkeen haulikko on pysynyt hyvin kädessä. Myös kalastus on aina ollut miehen sydäntä lähellä. Erällä on riittänyt niin tapahtumia kuin humoristisia tilanteita muutenkin.
Äänitys on tehty Mikkelissä 10. syyskuuta 2024. -
Jan Ylhäinen on menettänyt susille kaksi metsästyskoiraa. Nyt hän kertoo, millaisen koiran sudet raatelivat hengiltä isänpäivänä Miehikkälässä. Kymmeniä villisikoja sekä hirviä ja karhuja saanut Kara oli kuollessaan kuusivuotias. Ylhäinen kertoo jaksossa, mitä suomalaiselle susitilanteelle pitäisi tehdä. Jakso on taltioitu Miehikkälässä 11.11.2024.
-
Saknas det avsnitt?
-
Ilveskeskusta 30 vuotta ylläpitänyt Jussi Ristonmaa vastusti ilvesten metsästystä vielä 1990-luvulla kiivaasti. Nyt kun ilveksiä on Suomessa runsaasti, Ristonmaan mielestä niitä voisi rajatusti myös metsästää.
Ristonmaan mukaan ilveskanta on hyvällä tasolla, ja sen kanta kasvaa varmasti vielä toistaiseksi, etenkin kun ilveksen kannanhoidollinen metsästys käytännössä loppui Suomesta vuosi sitten.
Rajattomaan kasvuun Ristonmaa ei kuitenkaan usko. Jossain vaiheessa ilveskanta kasvaa niin suureksi, että se kääntyy laskuun.
Tallenne on tehty Vaajakoskella 30.8.2024. -
Harppuunakalastaja Jari Hovikorven jakso päättyy hurjaan vedenalaisajeluun Norjassa, missä harppuunaan tarttuu 18-kiloinen kissakala. Hovikorpi kertoo tässä jaksossa, miten ja millä välineillä harppuunakalastusta suoritetaan. Kaikki käydään yksityiskohtaisesti läpi lajista, joka on kielletty kokonaan Ruotsissa. Ilman paineilmalaitteita suoritettava laji vaatii hyvää fysiikkaa ja aivan erityisesti mielenhallintaa, sillä kyseessä on väijyntään perustuva "metsästysmuoto".
Jakso on taltioitu 15. elokuuta 2024 Kotkassa. -
Kun Marika Hänninen 1990-luvulla haki rinnakkaislupaa metsästysaseille, hänen piti neuvotella asiasta nimismiehen kanssa erikseen. Metsästysasenteet ovat sittemmin muuttuneet, ja Hännisen johtamassa Nuolniemen Metsästysyhdistyksessä on naisia enemmänkin.
Livekeskustelu äänitetty 31.8.2024 Nuolniemen metsästysmajalla. -
Kuhmoolainen Tuomo Heikkinen vie Saappaat jalassa -toimittajan majavanpyyntiin. Luodikot käsissä käydään läpi, miten majavaa pyydetään niin syksyllä kuin keväällä. Heikkinen kertoo myös, miten hän metsästää kanalintuja syyssoitimilta ilman koiraa. Äänitys tehtiin Kuhmon selkosilla 30.8.2024.
-
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Andreas Lindèn kertoo seikkaperäisesti, miten kanalintujakannat Suomessa lasketaan. Metsästys verottaa metsäkanalintuja paikallisesti, mutta isompi ongelma kantojen säilymiselle ovat sää, pesimämenestys, myyräsyklit ja pedot. Lindén kiittelee metsästäjien panosta globaalistikin ainutlaatuisen riistakantalaskennan onnistumisesta - vuodesta toiseen.
Äänite tallennettiin Helsingin Lauttasaaressa 21.8.2024. -
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Markus Piha selvittelee syitä, miksi vesilintukannat Suomessa taantuvat. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta tilanne kurjistuu. Merkittävin uhka on vesistöjen rehevöityminen. Jopa särkikalat lahna mukaan lukien voivat vaikeuttaa sorsalintujen elämää. Myös pienpedot ovat lisääntynyt uhka, ja niiden pyytäjille Piha antaa runsaasti kiitosta. Taltiointi tehtiin 14.8. Teams-palaverina.
-
Hylkeenpyytäjä Harri Piispa, 70, vie Saappaat jalassa -podcastin aivan Suursaaren pohjoispuolella olevalle Eteläletolle, jossa kahta matalalla ollutta hyljettä väijytään pari tuntia aivan Venäjän aluevesirajan tuntumassa. Suursaareen on matkaa letolta vain kymmenisen kilometriä. Kumpi osoittautuukaan viekkaammaksi, metsästäjä vai hylje? Nuorena Piispa pystyi metsästämään hylkeitä vielä jäiltä, mutta ilmastonmuutoksen myötä metsästystapa on muuttunut. Nyt Suomenlahden viekasta harmaahyljettä ammutaan veneestä luodolle tai veteen. Hyljesafari Suursaaren kupeelta taltioitiin 14.5.2024, eikä aluevesiloukkauksia tehty. Seuraava jakso ilmestyy syystuotantokauden alkaessa elo-syyskuussa 2024.
-
Metsästäjäliiton yhteyspäällikkö Jaska Salonen on eräkirjallisuuden puolestapuhuja. Hän avasi Facebookiin ryhmän eräkijrallisuudelle, jossa vaihdetaan tietoa alan kuulumisista. Vanhoja kirjoja kierrätetään ja niitä avataan omien lukukokemusten kautta. Pienestä pitäen pyssyn varressa viihtynyt Salonen lukee eräkirjoja välillä karttasovelluksenkin kanssa. Hyvät spotit kannattaa merkitä itselle muistiin... Äänitys tehtiin Kotkan pääkirjastossa eräkirjojen äärellä 5.4.2024.
-
Vuoden 2014 kalastusopas Kari Lossi puhuu meritaimenkannoista Suomenlahdella, ja miten niitä keväisin vapavälinein kalastetaan. Hän pohtii suomalaisten vapaa-ajan kalastajien kalastuskulttuuria. Hän epäilee, jättävätkö passiivisten pyydysten käyttäjät meritaimenen luonnonkannat mereen, vai kulkeutuvatko ne kuitenkin muiden kalojen joukossa ruokapöytiin. Luonnonkanta Suomenlahdessa on lisääntynyt istutusten vähentyessä, mutta tästäkin kannasta suurin osa tulee Lossin epäilyksen mukaan Virosta, jossa nousupurot kukoistavat suomalaisjokiin verrattuna. Nauhoitus tehtiin 10.4.2024 Porvoossa.
-
Kalatalouden keskusliiton järjestöasiantuntija Mikko Malin pyydystää nahkiaisia kotilaituriltaan Kymijoen Korkeakoskella. Neljännesvuosisadan 25 vuotta vaelluskalojen kanssa työskennellyt Malin muistelee Suomenlahden merkittävimmän lohijoen karmeaa vaelluskalahistoriaa ja pohtii sen nykytilaa. Kyttyrälohellekin olisi hänen mukaansa tilaa Kymijoessa, joka välillä lämpenee ilmastonmuutoksen vuoksi liikaa. Tämä ei lupaa hyvää Kymijoen omalle lohikannalle, joka saatiin takaisin alkuperäisen lajin kuoltua sukupuuttoon viimeistään 1950-luvulla. Taltiointi on tehty Korkeakosken rannalla 26.3.2024
-
Valokuvaaja Jere Hietala on tehnyt salametsästyksen vastaista työtä Afrikassa noin 10 vuotta. Nyt hän kaavailee salametsästäjien vastaiseen toimintaan yksikköä myös Suomessa. Tässä jaksossa Hietala kertoo työstään Afrikassa ja pohtii, miten salametsästys voitaisiin saada kuriin vapaaehtoistoiminnan avulla myös Suomessa. Äänitys tehtiin 21.3.2024 käytöstä poistetussa viljasiilossa Kotkassa.
-
Talousneuvos Mikael Antell, 76, vaikuttaa CIC:n ytimessä. Kansainvälisessä riistansuojeluneuvostossa CIC:ssä on 1800 jäsentä mukaan lukien myös 27 valtiojäsentä. Antellin mukaan järjestö perustelee luonnonsuojelua faktoilla, eikä tunteilla. Esimerkiksi sudet ovat Euroopassa vahvasti lisääntyneet, pelkästään Saksan Branderburgin osavaltiossa on tätä nykyä 800 sutta.
Äänitys tehtiin 29.2.2024 Antellin kotona, Tjusterbyn kartanon mailla Loviisassa. -
Maa- ja metsästalousministeri Sari Essayah (kd.) näkee paljon mahdollisuuksia suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen jatkamiseen. Työtä sen eteen tehdään nyt myös EU:ssa, vaikka Essayah korostaa, ettei asiassa voi jäädä pelkästään sen varaan. Suurpetoasiaa pitää edistää määrätietoisesti myös kotimaassa. Haastattelu tehtiin maa- ja metsätalousministeriössä ministerin työhuoneessa ystävänpäivänä 14.2.2024.
-
Kotkan Kalamiesten puheenjohtaja Osmo Pirinen kertoo, miten pilkkiessä onnistuu. Hän puhuu vieheistä, vavoista, varusteista ja onnistumisen kokemuksista. Huumori on vahvasti mukana, ja huimat kalajutut kuuluvat tietysti kalamiehen pakkiin. Äänite tehtiin 6.2.2024 Kotkan Keisarinsatamassa pilkkireikien äärellä.
-
Pohjoisnavalle on ilman ulkopuolista tukea hiihtänyt viitisenkymmentä ihmistä. Näistä 7 pääsi perille huhtikuussa 2006, kun Laskuvarjojääkärikilta onnistui yli 50 vuorokauden hiihtämisen jälkeen pääsemään perille - tuntia ennen määräaikaa. Retkikunnan johtajana toiminut Henrik Reims muistelee historiallisen retkikunnan vaiherikasta matkantekoa. Äänite tehtiin 10.1.2024 Espoossa.
-
Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilpo Kojolan mukaan kaikilla neljällä Suomen suurpedolla menee hyvin. Kannat ovat nousussa niin ilveksellä, ahmalla, karhulla kuin sudellakin. Ilveksiä Suomessa on enemmän kuin Ruotsissa ja Norjassa yhteensä. Kojolan mukaan kasvava karhukanta vaatii karsintaa, muuten nykyinen karhukanta Suomessa kaksinkertaistuu alla kymmenessä vuodessa.
-
Korialta kotoisin oleva Mikko Lindqvist on asunut Sydneyssä toistakymmentä vuotta. Jo Kymijoella aikanaan tunnetuksi tullut kalamies narraa nykyisin isompia kaloja Australian rantakallioilta. Hän on saanut elävien syöttien avulla useita marliineja, joista suurin painoi 110 kiloa. Nykyisin Sydneyssäkin tunnettu kalamies kertoo, miten Australiassa kalastetaan rannalta. Dronetkin ovat tulleet kalastajien rantakuvaan mukaan. Ja merestä nostetaan todella isoja kaloja. Teams-palaverina pidetty jutustelu käytiin 22.11.2023.
- Visa fler
