Avsnitt

  • Kauden viimeisessä jaksossa tutustumme moderniin tasoloikkapelien klassikkoon, joka niin rankaisee kuin hellii pelaajaansa. Celestestä on lyhyessä ajassa tullut maailman parhaiden videopelien joukkoon nostettu indie-tuotanto. Mutta mitä teos on tarkalleen syönyt ja mikä suhde sillä on muun muassa transsukupuolisten kokemuksiin?

    Siinä sivussa Mikko ei jaksa enää ainuttakaan millenniaalien terapiakertomusta, Valtteri taas aprikoi 35 dollarin soundtrackin ostamista. Pöytä naksuu tuttuun tapaan.

    Lopuksi suosittelemme nettiradiopalvelua ja kanadalaista toden ja valheen rajalla kulkevaa piilokameraohjelmaa.

    Aikakoodit:

    Celesten taustoista 0:00Pelin sisältö ja mekaniikka 18:46Omat pelikokemukset ja Celesten vastaanotto 1:06:58Suosittelut ja hyvästit 1:28:31

    Jaksossa ei ole kirjalähteitä. Muut käyttämämme lähteet löytyvät kotisivuiltamme.

    Miksannut Kalle Lyytikäinen, musiikki Riiko, logo Camila Motta.

  • Kanadalaisen Dave Simin kunnianhimoinen ja ristiriitainen eepos Cerebus mullisti independent-sarjakuvien kentän. Vuosikymmenien ajan julkaistu suurteos on Suomessa vähän tunnettu, mutta sen vaikutus tuntuu edelleen lukuisten jäljittelijöiden kautta. Puhumme tässä jaksossa Cerebuksen kenties tunnetuimmasta osasta, High Societysta, sekä laajemmin niin vihatun kuin arvostetun Simin elämästä ja urasta.

    Siinä sivussa Mikko määrittelee graphic novelin, Valtteri taas korjaa vääriä käsityksiä The Twilight Zonesta.

    Lopuksi suosittelemme brittiläistä antologia-tv-sarjaa ja filosofista underground-sarjakuvaa.

    Aikakoodit:

    Dave Simin varhaiselämä 0:00High Societysta 43:22Simin radikalisoituminen 1:35:39Puhetta rahasta, mistäs muusta! 2:04:17Suosittelut 2:31:44

    Jakson kirjalähde:

    Hoffman, Eric (2012) (toim.). Cerebus the Barbarian Messiah : Essays on the Epic Graphic Satire of Dave Sim and Gerhard. Jefferson & Lontoo: McFarland & Company.

    Muut jaksossa käyttämämme lähteet löytyvät kotisivuiltamme.

    Miksannut Kalle Lyytikäinen, musiikki Riiko, logo Camila Motta.

  • Saknas det avsnitt?

    Klicka här för att uppdatera flödet manuellt.

  • Gangsteriversio Nancy Sinatrasta, nepo baby, noita, konservatiivien lemmikki, LGBTQ-ikoni... Pop-muusikko Lana Del Reyn julkisuuskuvaa on pyöritelty monesta eri näkökulmasta, mutta tässä jaksossa keskitymme ennen kaikkea hänen tapaansa hyödyntää nostalgiaa ja saamme samalla tekosyyn puhua nostalgiasta laajemmin.

    Siinä sivussa Mikko kiistää jyrkästi oman nostalgisuutensa, Valtteri taas toivoo, ettei etuoikeutettu elämä tarkoita suruttomuutta.

    Lopuksi suosittelemme campia avaruusseikkailua ja ranskalaista kulttimuusikkoa.

    Aikakoodit:

    Kuka on Lana Del Rey? 0:00Julkisuuskuvasta ja ironiasta 23:56Lyhyesti itse musiikista 54:43Sukellus nostalgiakäsityksiin 1:02:54Suosittelut 2:02:10

    Jakson kirjalähteet:

    Boym, Svetlana (2008). The Future of Nostalgia. New York: Basic Books.Coontz, Stephanie (2016). The Way We Never Were – American Families and the Nostalgia Trap. New York: Basic Books.Del Rey, Lana (2020). Violet Bent Backwards Over the Grass. New York: Simon & Schuster.Hatherley, Owen (2016). The Ministry of Nostalgia. Lontoo: Verso.Steiner, George (2004). Nostalgia for the Absolute. Toronto: House of Anansi.

    Muut jaksossa käyttämämme lähteet löytyvät kotisivuiltamme.

    Miksannut Kalle Lyytikäinen, musiikki Riiko, logo Camila Motta.

  • Belgialaisen Chantal Akermanin Jeanne Dielman, 23 quai du Commerce, 1080 Bruxelles (1975) valittiin vuonna 2022 Sight & Sound -elokuvalehden äänestyksessä maailman parhaaksi elokuvaksi. Tämä on lähtökohta, kun keskustelemme ohjaajasta, hänen merkityksestään ja teostensa teemoista. Puhumme myös slow cinemasta, listaamisesta ja kaanonien rakentumisesta. Katsoimme valtavan määrän Akermanin elokuvia ja kerromme suosikkimme.

    Siinä sivussa Mikko matkii dudebro-podcastaajia, Valtteri taas jakelee tähtiä. Kuuntelemalla jakson voit myös laskea montako kertaa Mikko lausuu väärin nimen Jeanne.

    Lopuksi suosittelemme australialaista elokuvalehteä ja feminististä kuvataiteilija-animaattoria.

    Aikakoodit:

    Sight & Sound, listat ja kaanonit 0:00Chantal Akerman ja hänen varhaisuransa 22:06Akerman Jeanne Dielmanin jälkeen 1:16:24Suosittelut 2:20:11

    Jakson kirjalähteet:

    Margulies, Ivone (1996). Nothing Happens - Chantal Akerman's Hyperrealist Everyday. Durham & Lontoo: Duke University Press.McFadden, Cybelle H. (2014). Gendered Frames, Embodied Cameras - Varda, Akerman, Cabrera, Calle, and Maïwenn. Madison & Teaneck: Fairleigh Dickinson University Press. Wakeman, John (toim.) (1988). World Film Directors Volume II: 1945-1985. New York: The H. W. Wilson Company.

    Muut jaksossa käyttämämme lähteet löytyvät kotisivuiltamme.

    Miksannut Kalle Lyytikäinen, musiikki Riiko, logo Camila Motta.

  • The Secret of Monkey Island (1990) mullisti seikkailupelien genren. Point and click -seikkailuja on sittemmin väitetty kuolleeksi videopeligenreksi, enemmän tai vähemmän pätevillä perusteluilla. Pelasimme klassikon ja pohdimme sen lumoa vielä yli 30 vuotta julkaisun jälkeen.

    Siinä sivussa Mikko joutuu kuulusteltavaksi, Valtteri taas viettää parisuhdeaikaa rommilasillisen äärellä.

    Lopuksi suosittelemme ongelmanratkaisupelien modernia klassikkoa ja euro jank -hassuttelua, kumpikin meriteemaisia!

    Aikakoodit:

    Lyhyesti seikkailupelien määritelmästä 0:00Seikkailupelien ja Monkey Islandin historiaa 3:53Miltä peli näyttää nykypäivänä? 51:28Suosittelut 1:52:04

    Jakson kirjalähteet:

    Kalata, Kurt (toim.) (2011). The Guide to Classic Adventures. Scotts Valley: CreateSpace.Montfort, Nick (2005). Twisty Little Passages – An Approach to Interactive Fiction. Cambridge: MIT Press.Reed, Aaron A.; Murray, John T. & Salter, Anastasia (2020). Adventure Games – Playing the Outsider. New York: Bloomsbury.Salter, Anastasia (2017). Jane Jensen – Gabriel Knight, Adventure Games, Hidden Objects. New York: Bloomsbury.

    Muut jaksossa käyttämämme lähteet löytyvät kotisivuiltamme.

    Miksannut Kalle Lyytikäinen, musiikki Riiko, logo Camila Motta.

  • Huom! Äänenlaadussa on jakson alussa notkahdus, joka kuuluu erityisesti Valtterin puhuessa. Ongelma jatkuu 23:33 asti, jonka jälkeen ohjelma palaa totuttuun tasoonsa. Pahoittelemme teknisiä sekoilujamme.

    Tällä kertaa katsoimme Suvi Westin ohjaaman Eatnameamet-dokumenttielokuvan. Teos sai pohtimaan Suomen ja suomalaisten suhdetta saamelaisiin. Pyörittelemme muun muassa sitä, paljonko saamelaisten asiat kiinnostavat suomalaisia ja miten saamelaiset on esitetty elokuvissa.

    Siinä sivussa Mikko ei onnistu pitämään poliittisia antipatioitaan sisällään, Valtteri taas solvaa Aake Kallialaa.

    Lopuksi suosittelemme elokuvakritiikki-YouTube-kanavaa ja taiteilijakollektiivin podcastia.

    Aikakoodit:

    Saamelaisten asemasta 0:00Eatnameametista 28:10Saamelaiset elokuvissa 1:22:19Suosittelut 1:54:07

    Jakson kirjalähteet:

    Lehtola, Veli-Pekka (2022). Entiset elävät meissä. Saamelaisten historiat ja Suomi. Helsinki: Gaudeamus.Ranta, Kukka & Kanninen, Jaana (2019). Vastatuuleen – Saamen kansan pakkosuomalaistamisesta. Helsinki: S&S.

    Muut jaksossa käyttämämme lähteet löytyvät kotisivuiltamme.

    Miksannut Kalle Lyytikäinen, musiikki Riiko, logo Camila Motta.

  • Lobsang Rampa oli tiibetinbuddhalainen munkki, jonka elämäkerrasta tuli 1950-luvulla bestseller. The Third Eye tutustutti monet länsimaalaiset ensimmäistä kertaa sortovallan alla kärvistelevään Tiibetiin ja sen kulttuuriin. Vai menikö asia kuitenkaan ihan näin? Miten tähän kaikkeen liittyvät devonilainen putkimies ja Mrs. Fifi Greywhiskers? Ohjelmamme pureutuu tällä erää huijariuden anatomiaan.

    Siinä sivussa Mikko muistelee pieleen mennyttä haastattelua, Valtteri taas tunnustaa heikkoutensa olevan terve skeptisyys.

    Lopuksi suosittelemme underground-nettisivustoa ja maailman hitainta joululevyä. Antisuosittelussa TV:n joulukuinen klassikko.

    Aikakoodit:

    Lobsang Rampa 00:00Miksi puhumme Rampasta? 23:32The Third Eye 29:35Rampan edesottamukset jälkeenpäin 56:58Huijariuden anatomiasta 1:28:27Suosittelut 2:07:44

    Jakson kirjalähteet:

    Lopez, Donald S. (1999): Prisoners of Shangri-La: Tibetan Buddhism and the West. Chicago: University of Chicago Press. Rampa, Lobsang T. (1956): The Third Eye. Lontoo: Secker & Warburg.Yapp, Nick (1992): Hoaxers and Their Victims. Lontoo: Robson.

    Muut jaksossa käyttämämme lähteet löytyvät kotisivuiltamme.

    Miksannut Kalle Lyytikäinen, musiikki Riiko, logo Camila Motta.

  • Douglas Adamsin Linnunradan käsikirja liftareille on monelle nörtille jo lapsuudesta tuttu scifistinen huumori-franchise. Tässä ohjelmassa puhumme ilmiöstä laajemmin mutta keskittyen ennen kaikkea BBC:n alkuperäiseen radiosarjaan vuodelta 1978.

    Siinä sivussa Mikolla on ongelma auteur-teorian kanssa, Valtteri taas ei naura enää lapsuuden suosikilleen.

    Lopuksi suosittelemme improvisoitua podcast-komediaa ja svengaavaa jazz-krautrockia.

    Aikakoodit:

    Intro 0:00Mikä on Linnunrata? 2:57Kuka oli Douglas Adams? 9:45Vaikuttimet ja yhteistyökumppanit 46:50Mistä Linnunrata kertoo? 56:50 LInnunradan perintö 1:12:04Suosittelut 1:50:48

    Jakson kirjalähteet:

    Adams, Douglas (2012): The Hitchhiker's Guide to the Galaxy: Original Radio Scripts Lontoo: Pan Books.Gaiman, Neil (2019): Don't Panic: Douglas Adams & The Hitchhiker's Guide to the Galaxy Lontoo: Titan Books.Welsh, Ken (1988): Hitch-hiker's Guide to Europe. Glasgow: William Collins, Sons & Co.

    Muut jaksossa käyttämämme lähteet löytyvät kotisivuiltamme.

    Miksannut Kalle Lyytikäinen, musiikki Riiko, logo Camila Motta

  • Toisessa jaksossamme pohditaan robottisotien lumoa. BattleBots on vuodesta 2000 asti pyörinyt tv-ohjelma, jossa erilaiset kotikutoiset robotit ottavat toisistaan mittaa tuhansien katsojien hurratessa ympärillä. Käsittelemme ohjelman show-henkeä ja sukupuoliasetelmia sekä sen taustaa insinöörien underground-kulttuurissa. Tietenkin hehkutamme myös itse robotteja!

    Siinä sivussa Mikko on kuullut tarpeeksi monta kertaa Espanjan inkvisitiosta, Valtteri taas toivoo ruokakriitikolle pahaa.

    Lopuksi suosittelemme 1900-luvun alun poliittista jännäriromaania ja tappajaroboteista kertovaa eksploitaatioelokuvaa.

    Aikakoodit:

    BattleBotsin synty ja taustat 0:00Televisiotuotannosta 36:21Puhutaan viimein roboteista! 55:11Suosittelut 1:40:20

    Kirjalähteet:

    Kuang, Cliff & Fabricant, Robert (2019). User Friendly: How the Hidden Rules of Design Are Changing the Way We Live, Work, and Play. New York: MCD.Stone, Brad (2007). Gearheads: The Turbulent Rise of Robotic Sports. New York: Simon & Schuster.

    Muut jaksossa käyttämämme lähteet löytyvät kotisivuiltamme.

    Miksannut Kalle Lyytikäinen, musiikki Riiko, logo Camila Motta.

  • Tervetuloa Mediaaliseen maailmaan! Tarkastelemme kolmen viikon välein uutta kulttuuriaihetta, annamme sille kontekstin ja puramme sen osiin.

    Ensimmäisessä jaksossa käsittelemme George Orwellin klassikkoromaania Vuonna 1984, joka on yksi 1900-luvun myydyimmistä kirjoista. Silti monet ovat vain valehdelleet lukeneensa sen. Toisaalta sosialistin kirjoittama totalitarismin vastainen klassikko on noussut oikeiston hehkuttamaksi pakkolukemistoksi. Millainen kirja todella on kyseessä? Mistä Orwell sai siihen ideansa?

    Siinä sivussa Mikko plärää Suomen Sisun lukulistaa, Valtteri taas kertoo nauttivansa kurjuudesta. Samalla taustalla paukkuu niin syyssade kuin mikrofonin johto.

    Lopuksi suosittelemme takavuosien kulttimaineeseen noussutta neo-noir-elokuvaa ja liminaalitiloihin perustuvaa videopeliä.

    Aikakoodit:

    Podcastin esittely 0:00Intro aiheeseen 7:02Orwellin varhaiselämä 18:04Aika Espanjassa ja kohti 1984:ää 49:09Vuonna 1984 1:03:38Suosittelut 2:46:38

    Jakson kirjalähteet:

    Crick, Bernard (2019): George Orwell: A Life. Toronto: Sutherland House. (Alkuteos Crick, Bernard: George Orwell: A Life, 1980)Lynskey, Dorian (2019): The Ministry of Truth. New York: Doubleday.Orwell, George (2000): Essays of George Orwell. Lontoo: Penguin Classics.Orwell, George (1984): Vuonna 1984. Helsinki: WSOY. (Englanninkielinen alkuteos Orwell, George: Nineteen Eighty-Four, 1949)

    Muut jaksossa käyttämämme lähteet löytyvät kotisivuiltamme.

    Miksannut Kalle Lyytikäinen, musiikki Riiko, logo Camila Motta.

  • Minkä takia Sight and Sound -lehdessä äänestettiin maailman parhaaksi elokuvaksi belgialainen slow cinema -teos? Miksi George Orwellin Vuonna 1984 on äärioikeiston suosima kirja? Ketkä haluavat katsoa TV:stä kotikutoisia robotteja romuttamassa toisiaan?

    Muun muassa näihin kysymyksiin etsivät vastauksia mediatutkija Valtteri Kauraoja ja kriitikko Mikko Lamberg, jotka keskustelevat heitä viime aikoina kiinnostaneista teoksista muun muassa kirjallisuuden, videopelien ja elokuvien saralla: Kuka teki ja miksi? Millä rahalla? Mikä oli vastaanotto? Ja mitä teos haluaa sanoa?

    Mediaalinen maailma on keskustelu-podcast taiteesta ja viihteestä. Uskomme, että kontekstia tutkimalla voidaan esittää kiinnostavimmat kysymykset.

    Ensimmäisessä kaudessa on 10 jaksoa, jotka ilmestyvät 22. lokakuuta alkaen kolmen viikon välein.