Avsnitt
-
Oletko koskaan kokenut hetkeä, jossa kaikki ympärilläsi tuntuu tutulta, mutta tiedät, että et ole ollut siellä ennen? Se outo tunne, kuin näkisit tulevaisuuden muistona, kutsutaan déjà vu’ksi – ilmiöksi, joka kiehtoo ja hämmästyttää mieltä.
Déjà vu voi olla aivojen muistin oikku – sivuraide, jossa nykyhetki hämmentyy ja tuntuu toistolta. Mutta mistä tässä ilmiössä oikeastaan on kyse? Onko déjà vu pelkkä hermoston "glitch," vai voisiko se paljastaa jotain syvempää mielestä ja muististamme?
Monet uskovat, että kyse on pelkästä muistin harhasta, mutta toiset ovat nähneet déjà vu’n yhteytenä johonkin suurempaan: ehkä menneisiin elämiin tai jopa ennustamiseen. Aivotutkimus tarjoaa omat vastauksensa, mutta emme silti ole ratkaisseet tämän mystisen kokemuksen arvoitusta.
Miksi jotkut meistä kokevat déjà vu’n useammin? Onko se merkki aivojen väsymyksestä tai hetkestä, jossa stressi ylittää arjen normaalit rajat? Onko tämä vain yksi muistimme keinoista käsitellä kokemuksia – vai jopa tietoinen hetki, joka viittaa sisäiseen "tuttuuden karttaan?"
Näistä ajatuksista ja déja vu’n monista puolista lisää jaksossa. Liity mukaamme pohtimaan mielen ja muistojen arvoituksia!
Ehkä-oletkin-jo-lukenut-tämän-joskus-aiemmin -terveisin,
Team Ihmiskoodin “punamekkoiset naiset”,
Mikko & Peltsi
Lähteet:
https://link.springer.com/article/10.1007/s00415-005-0677-3
https://yle.fi/a/3-5878564
https://tieku.fi/ihminen/aivot/tuttuuden-tunne
https://www.kuudesaisti.net/mystiikka/kuusi-merkkia-jotka-kertovat-etta-olet-uudelleensyntynyt
https://www.psychologytoday.com/intl/blog/brain-reboot/202312/the-fascinating-science-of-deja-vu
https://www.britannica.com/science/deja-vu-psychology
https://health.clevelandclinic.org/deja-vu-what-it-is-and-when-it-may-be-cause-for-concern -
“Ollako vai eikö olla, siinä pulma,” tätä pohti William Shakespeare tragediassaan Hamlet tuskaisesti 3. näytöksen ensimmäisessä kohtauksessa.
Päätöksenteko on yksi merkittävimmistä tekijöistä, joka määrittää, millaisia polkuja valitsemme elämässämme kulkea. On sanottu, että jos et itse tee päätöksiä elämässäsi, joku muu tekee ne puolestasi.
Päätöksenteko ei kuitenkaan ole aina helppoa. Sitä hankaloittavat monet tekijät, kuten kognitiiviset vinoumat, tunnepohjaiset reaktiot ja liiallinen valinnanvapaus. Myös meidän persoonallisuus, sekä päätösympäristö on antamassa oman mausteensa soppaan.
Mitä keinoja on oppia tekemään itsestä ketterämpi päätöksentekijä vai onko tämä sittenkin menetetty peli, antaa toisten päättää miten hommat menee?
Se voit olla niin, tai olla olematta. Tuuha mukkaan kuuntelemaan miten tässä käyp!
Inspiroivia kuunteluhetkiä toivottaen!
Päätöksenteon ylipäälliköt
Team Ihmiskoodin,
Mikko & Peltsi
Lähteet:
https://www.psychreg.org/psychology-decision-making-make-choices/
https://edu.gcfglobal.org/en/problem-solving-and-decision-making/why-is-it-so-hard-to-make-decisions/1/
https://www.frontiersin.org/journals/psychology/articles/10.3389/fpsyg.2021.802439/full
https://neurosciencenews.com/emotion-reason-decision-making-25803/ -
Saknas det avsnitt?
-
Treenaajalle iski ylikunnon oireet, urheilija joutui keskeyttämään kautensa ylikunnon oireisiin?
Sanasta ylikunto on puhuttu kauan treenipiireissä ja itselle tämä termi on särähtänyt korvaan lähes alusta asti koska mielestäni se mitä tällä todellisuudessa tarkoitetaan aina on se että kyseinen henkilö on ajautunut harjoittelun ja oman fysiikkansa suhteen ns. burnout -tilaan.
Keho oireilee uupumuksesta kielivään tilaan eri tavoin: lämpöilyä, voiman puuttumista, motivaation laskua, hermoston rullaa ylikierroksilla, ruokahalu on tiessään, painon oudot heilahtelut on läsnä, hermot on jatkuvasti kireällä…
Kuulostaako tuo ylikunnolta? Sanalta, joka enemmän omaan korvaan sävyttyisi siten, että kyseinen henkilö on ylivoimaisesti huippukunnossa, jossa verrattuna toisiin kunto on yli normien.
Ja kyllä, ymmärrän, että tämän voi myös käsittää niin, että on treenannut yli oman kuntonsa ja nyt ollaan pattitilanteessa.
Mutta omaan ajatteluuni ja tilanteen oikeanlaiseen käsitteellistämiseen - siihen, mitkä tekijät on todennäköisesti johtaneet tähän tilanteeseen, olisi kuvaavampi sana käyttää termiä alipalautuminen. Kyseinen henkilö on unohtanut palautumisen merkityksen, sen tilan, jossa harjoittelun rasituksesta aiheutuneiden psyko-fysiologisten muutosten tilaa pyritään korjaamaan - luomaan superkompensaatio eli ylikorjaaminen, joka tarkoittaa kyseisen osa-alueen kehittymistä entistä paremmaksi.
Mitkä on signaalit sille että olet ehkä menossa kohti alipalautunutta tilaa, mitä tekijöitä olisi hyvä ottaa huomioon ettei näin kävisi ja millä tavoin palautua kohti ylivoimaista kuntoa. Näistä ja jälleen hieman muustakin lisää jaksossa, tervetuloa mukaan!
Palauttavin terveisin,
Team Ihmiskoodi,
Mikko & Peltsi
Lähteet:
Overtraining: What It Is, Symptoms, and Recovery
What Is Overtraining Syndrome?
19 Signs of Overtraining: How to Avoid Excess Fatigue and OTS
What is overtraining syndrome? Plus, how to treat and prevent it — Calm Blog
What to Know About Overtraining
Overtraining Syndrome: A Practical Guide -
On todella ymmärrettävää että monelle liikunnan aloittaminen voi olla iso kynnys monestakin syystä.
Ulkonäköpaineet, riittävä kunto, itsensä hyväksyminen, oma kyvykkyys, pelko epäonnistumisesta tai että mitä muut ajattelee minusta on hyvin usein seikkoja, mitä olen omassa työssäni kuullut valmennettavien suusta. Ymmärrän tämän todella hyvin.
Ei ole tavallista, että edelleenkin saan soittoja jossa asiakas kysyy, että voiko hakea valmennukseen vaikkei ole hyvässä kunnossa tai osaa varmaankaan salilla mitään. Vaikka juuri siksi itse tätä työtä teen, että pyrin vähentämään kynnystä aloittaa liikunta, kunkin omin resurssein ja ehdoin, rohkeutta lisää luoden että varmuus omaan pystyvyyteen paranee ja luottamus siihen, että jokaisella on oikeus liikkua, juuri omalla tasollaan.
Podissa pohdimme mm. mistä asioista kaikki lähtee, mitä esteitä tyypillisimmin mielessä monesti pyörii ja mitä keinoja on madaltaa omaa kynnystä uskaltautua esimerkiksi astella ryhmäliikuntatunnille, jotta fiilis kokemuksesta positiivinen?
Tervetuloa kuuntelemaan ajatuksia ja jakamaan oma tarinasi shownoteseihin jos kolahti ja haluat kannustaa omalla esimerkilläsi muita!
Annetaan mennä, niin mekin Peltsin kanssa tehdään!
Tsemppiterveisin.
Team Ihmiskoodi,
Mikko & Peltsi -
Maailmassa arvioidaan olevan tällä hetkellä noin 6900 kieltä. Tarkkaa lukua on mahdotonta tietää ja jos tähän lisätään eri kielten murteet lukema voi lähennellä helposti lähes kymmentätuhatta.
Kieli on meille myös osa identiteettiä, niin henkilökohtaisella tasolla kuin kansakunnan tasolla. Se on tärkeä osa kulttuuriperintöä ja persoonaa joilla ilmennämme itseämme.
Mutta siinä missä oman kielen vaaliminen on tärkeää niin uuden, vieraan kielen opettelu on meille monella tapaa hyödyllistä. Ei varmaan yllätä että opettelemalla uutta kieltä saa meidän aivot monimuotoista jumppaa, harjoitusta jolla on lukuisia terveyshyötyjä. Mutta myös samalla uuden kielen opiskelu kantaa hedelmää moneen muuhun osa-alueeseen elämässämme.
Mitä kaikkea kielten opiskeleminen meille tuo mukanaan, siitä lisää jaksossa, jossa vedetään sisältö pääosin täysin selvällä savon- ja Keravan-murteella.
Team Ihmiskoodin kielmiehet
Mikko & Peltsi
LÄHTEET:
E., Craik, F. I. M., & Luk, G. (2012). Bilingualism: Consequences for mind and brain. Trends in Cognitive Sciences, 16(4), 240-250.
Craik, F. I., Bialystok, E., & Freedman, M. (2010). Delaying the onset of Alzheimer disease: Bilingualism as a form of cognitive reserve. Neurology, 75(19), 1726-1729.
Mechelli, A., Crinion, J. T., Noppeney, U., O'Doherty, J., Ashburner, J., Frackowiak, R. S., & Price, C. J. (2004). Structural plasticity in the bilingual brain. Nature, 431(7010), 757-757.
Vandergrift, L. (2005). Relationships among motivation, orientation, metacognitive awareness, and proficiency in L2 listening. Applied Linguistics, 26(1), 70-89.
De Angelis, G. (2007). Third or additional language acquisition. Multilingual Matters.
Kroll, J. F., & Dussias, P. E. (2017). The benefits of multilingualism to the personal and professional development of residents of the US. Foreign Language Annals, 50(3), 248-259.
Saiz, A., & Zoido, E. (2005). Listening to what the world says: Bilingualism and earnings in the United States. Review of Economics and Statistics, 87(3), 523-538.
Dewaele, J.-M., & Wei, L. (2012). Multilingualism, empathy and multicompetence. International Journal of Multilingualism, 9(4), 352-366.
Rauscher, F. H., & Zupan, M. A. (2000). Classroom keyboard instruction improves kindergarten children's spatial-temporal performance: A field experiment. Early Childhood Research Quarterly, 15(2), 215-228. -
Mikään ei ole niin suomalaista sydäntä lähellä kuin sauna ja kunnon vihtominen!
Kunnon löylyissä on vuosisatojen saatossa käyty syvällisiä keskusteluita ihmiselämän koukeroista, hoidettu sairauksia, ruokittu edesmenneitten henkiä ja tehty suuria poliittisia päätöksiä.
Saunan historia ulottuu kauas vuosituhansien taakse jossa saunalla on ollut monia eri käyttötarkoituksia ja josta se on nykypäivään asti kulkenut mukanamme edelleen sen perinteisimmän tarkoitusperän säilyttäen Rentoutumisen ja “sielun hoitamisen”.
Mitä kaikkea suomalaisen saunan historiaan ja löylyperinteisiin on kuulunut ja millaisia tutkittuja terveyshyötyjä löylyttelyllä on?
Näistä ja paljon muuta rupatellaan lähes saunalauteiden varjosta - tuuha sie löylyihin mukkaan!
Team Ihmiskoodin saunatontut
Mikko & Peltsi
LÄHTEET:
https://sauna.fi/saunaseura/saunaseuran-historia/
Artikkelin tiedot on kerätty useista lähteistä. Esimerkiksi Pekka E. Tommilan kirja ” Suomalaisen saunan rakentaminen” ja artikkeli “Saunatonttu”, Yle Prisma Studio/ Sakari Silvola “
https://areena.yle.fi/1-1299702”
http://karjalantutkimuslaitos.blogspot.fi
http://sauna.fi
http://saunologia.fi
https://visitjyvaskyla.fi/sauna/mita-on-sauna/saunan-historia/
Reeder, M., Anderson, T., Alumbaugh, B., & Murray, S. (2023). Sauna Bathing as an Alternative Adjunct Therapy in the Prevention and Treatment of Chronic Health Conditions Including Cardiovascular Disease, Neurodegenerative Disease, Metabolic Disease, and Mental Health Disorders. Medical Research Archives.
https://doi.org/10.18103/mra.v11i6.3965 -
9 Elämän sääntöä
Jokainen meistä kulkee elämän polkuaan omalla tavallaan, valiten omat reittinsä ja ottaen oppia matkan varrelta. Joskus opit saadaan kantapään kautta, joskus niin, että itseään kokeneemmat ja viisaammat ehtivät sujauttaa ohjenuoran käteen, jotta askeleet eivät kompastelisi niin paljon.
Päätin listata muutamia ajatuksia, joita olen omalla elämänpolullani omaksunut. Osan olen vahvistanut kantapään kautta, osan taas lainannut kokeneemmilta ja viisaammilta, ja hyväksi havaittuna toistanut ne.
Kuten lähes kaikessa, absoluuttisia totuuksia ei ole olemassa. Nämä ohjeet ja säännöt voivat toimia osittain sinullekin, mutta joissain kohdissa saatat olla eri mieltä tai huomata, että ne eivät sovi omaan elämääsi.
Siksi kehotankin sinua ottamaan nämä ajatukset avoimesti vastaan ja pohtimaan niiden merkitystä juuri sinun elämässäsi. Toivottavasti löydät niistä jotain arvokasta, kuten minä olen löytänyt omalla polullani.
Mukavia kuunteluhetkiä toivottaen,
Team Ihmiskoodin kantapääkoulun kausikorttilaiset
Mikko & Peltsi -
Fysioterapeutti ja Psyykkinen valmentaja Tuomas Repo - mies jonka käsissä keho löytää omat tehdasasetuksensa.
Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus jossa keho ja mieli käyvät alituista keskustelua toistensa kanssa. Niin mielessä kuin kehossa tapahtuu miljoonia ja miljoonia autonomisia ja alitajuisia algoritmejä joiden tietoinen seuraaminen olisi mahdotonta.
On kuitenkin asioita, perusasetuksia, joiden kautta ihmiskeho ja mieli operoi. Asioita, joista rakentuu toimivan, kivuttoman kehon pohjamateriaali. Tila, josta pitkän linjan fysioterapeutti Tuomas Repo puhuu kehon tehdasasetuksina.
Mitä nämä tehdasetukset ovat, joita jokainen meistä voisi tarkastella omassa elämässään, sekä miten kehollemme tärkeään tasapainotilaan, homeostaasiin, pystyisi pääsemään kehoaan oikein kuuntelemalla?
Tervetuloa kuuntelemaan miestä, jonka fysioterapia on paljon muutakin kuin “leipomista”. :)
Pullantuoksuisin terveisin,
Tehdasasetusten ylipäällikkö Tuomas Repo
sekä
Team Ihmiskoodin jauhopeukalot
Mikko & Peltsi
Lisää Tuomaksesta:
https://www.instagram.com/fysiorepo?utm_source=ig_web_button_share_sheet&igsh=ZDNlZDc0MzIxNw==
www.fysiorepo.fi
https://open.spotify.com/show/5MWWH3wKT2V0taKFICXBL8?si=eeadd32b089048ca -
Lukemisen lukemattomat hyödyt - yli 10 syytä miksi tarttua kirjaan jo tänään!
Olet ehkä kuullut kuuluisan lausahduksen "Lukeminen kannattaa aina," jonka kulttuurin moniottelija, kirjailija, elokuvaohjaaja ja -tuottaja, poliitikko ja diplomaatti Jörn Donner lausui Suomalaisen Kirjakerhon mainoksessa 1990-luvun alussa.
Nykytutkimus tukee tätä toteamusta. Lukeminen vaikuttaa olevan monella tavalla hyödyllistä ihmiselle. Se edistää aivojen terveyttä, henkistä hyvinvointia, emotionaalista älykkyyttä sekä monia muita elämän osa-alueita.
Miksi lukeminen on ihmiselle niin hyödyllistä ja onko väliä sillä, luetko e-kirjoja, äänikirjoja vai konkreettista perinteistä fyysistä painotalon tuotetta?
Kurvaile mukaan kirjojen kiehtovaan maailmaan Team Ihmiskoodin kanssa ja nappaa mukaasi niin kirjasuosituksia kuin ajatuksia siitä. miksi tänään pysähtyisit ja avaisit kirjan josta nauttia kotisohvan nurkassa.
Team Ihmiskoodin lukiukot toivottaa antoisia hetkiä hyvän kirjan parissa!-Mikko ja Peltsi
Lähteet:
“Can Reading Improve Your Focus? Here’s What You Should Know!” The Book Buff. Accessed 8 August 2022. Link: Can Reading Improve Your Focus? Here’s What You Should Know!
“Reading for Stress Relief.” University of Michigan, Taking Challenge of Your Health & Wellbeing. Accessed 8 August 2022. Link: Reading for Stress Relief | Taking Charge of Your Wellbeing
Lopez, Jacob. “How Reading Prevents Alzheimer’s Disease.” Braintest. Link: How Reading Prevents Alzheimer’s Disease
Finucane, E., O’Brien, A., Treweek, S. et al. Does reading a book in bed make a difference to sleep in comparison to not reading a book in bed? The People’s Trial—an online, pragmatic, randomised trial. Trials 22, 873 (2021). Does reading a book in bed make a difference to sleep in comparison to not reading a book in bed? The People’s Trial—an online, pragmatic, randomised trial - Trials Link: Does reading a book in bed make a difference to sleep in comparison to not reading a book in bed? The People’s Trial—an online, pragmatic, randomised trial - Trials
Avni Bavishi, Martin D. Slade, Becca R. Levy, A chapter a day: Association of book reading with longevity, Social Science & Medicine, Volume 164, 2016, Pages 44-48, ISSN 0277-9536, https://doi.org/10.1016/j.socscimed.2016.07.014. (https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0277953616303689)
“How Reading Increases Your Emotional Intelligence & Brain Function: The Findings of Recent Scientific Studies.” Open Culture. Accessed 8 August 2021. Link: https://www.openculture.com/2018/01/how-reading-increases-your-emotional-intelligence-brain-function.html
13 Health Benefits of Reading | Saber Healthcare
10 Brain Reasons To Make Reading a Habit -
Unet ovat olleet ihmiskunnan historiassa yksi mielenkiintoisimmista asioista alkuaikojen shamanien, nĂ€kijöiden, pyhien ihmisten kuin nykyajan aivotutkimusten piirissĂ€. On todettu, ettĂ€ jokainen meistĂ€ nĂ€kee unia, mutta jotkut meistĂ€ kykenevĂ€t muistamaan unia paremmin jotkut heikommin tai ei ollenkaan.âUnista on kirjoitettu lukuisia teoksia unikirjojen ja eri teosten muodossa nojaten eri kulttuurien perinteisiin tai uskonnollisiin symboliikkoihin. NiistĂ€ on etsitty usein selityksiĂ€ nykyhetkeen, tai tulkittu ennusmerkkejĂ€ tulevista tapahtumista, joiden kautta esimerkiksi jotkut alkuperĂ€iskansat tekivĂ€t pÀÀtelmiĂ€ siitĂ€, missĂ€ olisi paras metsĂ€stysonni lĂ€hipĂ€ivien aikana.âUnet ovat aivojen yksi mystisiĂ€ ja kiehtovia prosesseja, mitĂ€ se muodostaa nukkumisemme aikana. MitĂ€ tuolloin aivoissamme tapahtuu ja mitĂ€ on unien kiehtova historiikki eri kulttuureissa? NĂ€istĂ€ ja paljon muusta podissa joka on hetkittĂ€in kirjavampaa sisĂ€llöltÀÀn kuin levottomimmatkin unet.â#### Team Ihmiskoodin Poppamiehet,Mikko & PeltsiLĂ€hteet:âPayne JD, Nadel L. Sleep, dreams, and memory consolidation: the role of the stress hormone cortisol. Learn Mem. 2004 Nov-Dec;11(6):671-8. doi: 10.1101/lm.77104. PMID: 15576884; PMCID: PMC534695.[https://www.researchgate.net/publication/313545620_Daily_Life_Experiences_in_Dreams_and_Sleep-Dependent_Memory_Consolidation](https://www.researchgate.net/publication/313545620_Daily_Life_Experiences_in_Dreams_and_Sleep-Dependent_Memory_Consolidation "smartCard-inline")[https://www.calm.com/blog/why-do-we-dream](https://www.calm.com/blog/why-do-we-dream "smartCard-inline")[https://www.sleepfoundation.org/dreams](https://www.sleepfoundation.org/dreams "smartCard-inline")[https://timesofindia.indiatimes.com/education/learning-with-toi/why-do-we-dream-while-sleeping/articleshow/99951016.cms](https://timesofindia.indiatimes.com/education/learning-with-toi/why-do-we-dream-while-sleeping/articleshow/99951016.cms "smartCard-inline")[https://www.healthline.com/health/why-do-we-dream](https://www.healthline.com/health/why-do-we-dream "smartCard-inline")
-
Jokainen meistä on taatusti pysähtynyt joskus kuuntelemaan tuulen huminaa puissa, laineiden lempeää liplatusta tai puron solinaa pienessä joessa. Ääniä joiden kuuntelemiseen harvoin tuntuu kyllästyvän, sekä niitä kuunnellessa usein huomaa rentoutuvansa ja rauhoittuvansa. Sikäli, mikäli mitään uhkaavaa tai yllättävää muutosta ei synny ns. äänimattoon.
Tätä tulee harvoin pohdittua, miksi esimerkiksi monesti vastaavan kaltaiset luonnonäänet rauhoittavat mieltä ja kehoa, tai miten kuulomme reagoi herkästi äänen muutoksiin tai vivahde-eroihin.
Kuuloelimemme tulkisevat aivoille ääntä ja niiden sävyjä johon aivot reagoivat eritavoin, muodostaen välittäjäaineiksi kutsuttuja kemikaaleja, jotka taas ohjaavat osaltaan toimintaamme tai mielialojamme esim. stimuloiden tai rauhoittaen.
Mitä nämä ääniaallot ovat, sekä mitä erilaisia spesifejä taajuuksia voidaan käyttää, jotta saadaan haluttuja vasteita aikaan? Jaksossa käymme läpi eri ääniaaltotaajuuksien vaikutuksia, binauraalisten äänien merkitystä, sekä sitä, mikä erikoiskyky Peltsillä on?
Tervetuloa surffailemaan mukaan Ihmiskoodin ääniaaloille!
Terveisin
Team Ihmiskoodi
Mikko & Peltsi
Lähteet:
https://www.psychologytoday.com/us/basics/binaural-beats
https://www.sleepfoundation.org/noise-and-sleep/binaural-beats
https://www.brownnoiseradio.com/resources/white-noise-and-brain-waves%3A-exploring-the-connection
https://onlinetonegenerator.com/binauralbeats.html#google_vignette
https://archive.org/details/RestorativeSleepMusicBinauralBeatsSleepInTheClouds432Hz -
Oletko koskaan kuullut sinulle sanottavan: “Hei, muista, että et ole enää nuori. Ei kannattaisi enää tehdä tuollaista..” tai “Ei hei tässä iässä enää pysty tai kannata alkaa kokeilemaan.. voi sattua”..
Kyllä, aina voi sattua ja tapahtua. Jopa kotisohvalta noustessa voit nyrjäyttää nilkkasi kun astut lattialle unohtuneen kaukosäätimen päälle.
Ja kyllä, joka hetki olet tätäkin tekstiä lukiessasi hitusen vanhempi kuin äsken. Telomeerejä puolittuu, DNA vanhenee, iho menettää kimmoisuuttaan, sarkopenia vaanii kulman takana ja taitaa iskeä juuri nyt osteoporoosikin. Kyllä, siltä se alkaa tuntua.
Todellisia skenaarioita kyllä kaikki ylläolevat, mutta moni noista asioista on meidän omassa kontrollissa missä vaiheessa, miten nopeasti ja jotkut seikat, jos ollenkaan tapahtuen.
Ikääntyminen on osa elämän prosessia, se tuo mukanaan aina omia muutoksia niin fysiologisesti kuin psyykkisesti. Aikuistumme (allekirjoittanutta lukuunottamatta), saamme elämänkokemusta ja kolhuja. Opimme ja viisastumme. Ymmärrämme ja suhtaudumme elämään eri vaiheissa eri tavoin, mikä on luonnollista ja välttämätöntäkin koska elämäntilanteet ja vastuut muuttuu.
Liikuntakyky ja “kehon ikä” on yksi niistä, mikä muuttuu myös myös ajan saatossa. Mutta mitä nykytutkimus tukee entistä vakaammin on se, että voimme vaikuttaa ikääntymisen tuomiin kehon muutoksiin todella paljon omilla valinnoillamme. Miten liikutamme ja ravitsemme itseämme, meidän kehoa ja mieltämme.
Se mitä ajokortissa lukee syntymävuoden kohdalla ei välttämättä tarkoita sitä kehosi kohdalla - kyse on siitä, kumpaan suuntaan sen haluat olevan?
Käännetään kehon kelloa yhdessä, sinne nuorempaan suuntaan, eikös?
Terveisin
Team Ihmiskoodin “ikiteinit”,
Mikko & Peltsi -
Meistä tuskin kukaan selviää elämästä ilman fyysisiä kolhuja. Milloin se on haava sormenpäässä mestarikokkia leikkiessämme, milloin iso vekki polvessa kaatuessamme pyörällä suoraan asfaltille tai joutuessamme syystä tai toisesta suurempaan operaatioon leikkauspöydälle.
Se on elettyä elämää, joista joskus muistona on ihossamme merkkinä arpi, iso tai pieni. Arvet syntyvät osana ihon reaktiota sattuneeseen vammaan. Arpien muodostuminen ja niiden paraneminen on riippuvaista useammastakin eri tekijästä.
Kuinka ne jäävät vaikuttamaan elämäämme muunakin kuin “visuaalisena päiväkirjana”, on merkittävää. Monesti arpi voi olla vain arpi, ollen vaikuttamatta millään muulla tavoin elämään, mutta joskus niiden vaikutukset mm. myofaskian toimintaan, hermoimpulssien kulkuun, kudosten väliseen liukuun ynnä muuhun voi olla merkittäviä.
Mitä arvet ovat, miten ne muodostuvat ja millä eri tavoin niitä voisi hoitaa? Tässä jaksossa otamme pienen ensikosketuksen arpien maailmaan ja käymme läpi tyypillisimmät arpityypit sekä keinoja, millä arpikudoksia voidaan hoitaa ja edistää niiden paranemista.
Arpien laskemis-terveisin,
Team Ihmiskoodin polviarpien ammattilaiset
Mikko & Peltsi
Lähteet mm.
Scars
Zinc in Wound Healing Modulation
Scars: Overview
Scars: Diagnosis and treatment -
Tarvitaanko lepopäiviä?
Tulokselliseen harjoitteluun kuuluu olennaisena osana myös tehokas palautuminen, sillä ilman sitä ei pystytä saavuttamaan superkompensaatiotilaa – kehon "ylikorjaavaa" tilaa, jossa harjoitettu fysiologinen ominaisuus on kehittynyt paremmaksi kuin ennen.
Mitä tehokas palautuminen siis on, mitä sillä tarkoitetaan ja mitä lepopäivänä tulisi ottaa huomioon, jotta se palvelisi tarkoitustaan?
Mitkä ravitsemukselliset, kuormitusfysiologiset ja psykologiset seikat olisi hyvä huomioida, jotta saisit lepopäivistä parhaan mahdollisen hyödyn irti?
Nosta jalat rennosti pöydälle ja ota ylös vinkit tehokkaaseen lepoon ja palautumiseen.
Chillailuterkuin,
Team Ihmiskoodi
Mikko & Peltsi -
Alipalaudutko vai kehitytkö? - Signaalit, milloin on aika keventää harjoittelua
Yksi kehittävän harjoittelun ohjelmoinnin kannalta haastavimpia seikkoja on osata ajoittaa palauttavat harjoitukset tai jopa täysi lepoviikko oikeaan kohtaan. Etenkin silloin kun treenit tuntuisi kulkevan ja on ns. ”draivi päällä” on vaikeaa olla välttämättä realistinen sille, mitä todellisuus sanoo. Kehittyykö tulokset edelleen vai koetatko vain puskea enemmän, mutta todellisuudessa moni asia indikoi tarvetta palauttaville harjoituksille tai totaalisille lepopäiville.
Indikaattorit, mitkä kielivät treeniväsymyksestä ja alipalautumisesta voidaan jakaa karkeasti kolmeen tasoon, jotka auttavat paremmin spottaamaan sitä, miten suuresta käsijarrusta olisi tarpeen vetää ettei tulisi puskettua suoraan tiiliseinään. Tervetuloa kuuntelemaan ja ottamaan vinkit käyttöön!
Nousujohteisia treenejä toivottaen,
Team Ihmiskoodin välipalautujat
Mikko & Peltsi -
MitĂ€ tulis tehdĂ€ harjoittelun suhteen kun nenĂ€ alkaa vuotaa tai kurkku tuntuu hieman karhealta?JÀÀdĂ€kkö suoraan sĂ€ngynpohjalle ja unohtaa kaikki aktiivisuus hetkeksi vai uskaltaakko kĂ€ydĂ€ tekemĂ€ssĂ€ vielĂ€ nopeasti yksi treeni harjoituspĂ€ivĂ€kirjasta, ettei kunto vaan katoa tai jos vaikka kimppuun hiipivĂ€ flunssa ei huomaisi?TĂ€hĂ€n ei ole ymmĂ€rrettĂ€vĂ€stikkÀÀn tĂ€ysin yksiselitteistĂ€ vastausta, mutta on olemassa muutamia raameja liittyen harjoittelun annosteluun oireiden alkuvaiheessa - yllĂ€ttĂ€vÀÀ kyllĂ€, joskus treenillĂ€kin voi olla paikkansa?Milloin ja mitĂ€, se selviÀÀ tĂ€mĂ€nkertaisesta hĂ€mmentĂ€vĂ€n lyhyestĂ€ ja intensiivisestĂ€ podijaksosta, mikĂ€ Peltsin kanssa ajateltiin tehdĂ€ vastapainoksi muutamille âylipitkilleâ taannoisille jaksoillemme. :)Tervetuloa intensiiviseen lyhytjaksoon, jonka jos kuuntelet tuplanopeudella on ohi jo lĂ€hes alle vartissa. :DToiv.Team Ihmiskoodin lyhyen matkan miehetMikko & PeltsiLĂ€hteet:https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1155/2018/1857413https://www.runnersworld.com/health-injuries/a32268595/how-running-affects-your-immune-system/https://www.healthline.com/nutrition/does-exercise-boost-immune-systemhttps://www.lung.org/blog/can-you-exercise-with-a-coldhttps://blog.nasm.org/fitness/working-cold-debunking-mythsBrooks, GA, Fahey, TD, and Baldwin, KM. Exercise Physiology: Human Bioenergetics and Its Applications. 4th Ed. 2005. McGraw Hill: Boston, MA.Laskowski, ER. (n.d.). Is it OK to exercise if I have a cold?Mayo Clinic. Retrieved from: http://www.mayoclinic.org/exercise/expert-answers/faq-20058494Martin, S, et al (2009). Exercise and respiratory tract viral infection.Exerc Sport Sci Rev. 2009 October; 37(4): 157â164. Retrieved from: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2803113/Walsh, NP, et al. Position statement: part one: immune function and exercise.
-
Tidi-tittidi-di-tss!
Jos lausut tuon ääneen ja olet syntynyt 70-80 luvun kulmilla, niin uskoihin että tunnistat mistä videopelistä kyseinen rytmi/musiikki löytyy?
Aivan oikein, Super Mario Bro’s -pelisarjan ikoninen musiikki, joka on tähän päivään pitänyt pintansa eri muodoissaan myös nykynuorison keskuudessa.
Videopelien historia ulottuu väitetysti jo 1900-luvun puolivälin tuntumaan jolloin ensimmäiset koodaukset loivat muutaman pikselin rakennelmista pelillistä antia ja jonka pelaajan oma mielikuvitus väritti lopulliseen muotoonsa. Tänä päivänä pelien moniulotteisuus, tarinan kerronta, äänimaailma ja graafinen toteutus lähentelee lähes todellisen elämän sfäärejä.
Ihmiskoodi pysähtyi aiheen ympärille pohtimaan mitä videopelit ovat merkinneet heille itselleen, sekä mitä oppeja videopelit ovat elämään tuoneet jopa hieman yllättävälläkin tavalla.
Pureudutaan myös siihen, mitä tutkittuja hyötyjä ja haittoja videopelien pelaamisesta on ja mitä tämänhetken tutkimustieto näiden osalta näyttäisi osoittavan - pelatakko vai eikö pelata?
Oman elämän “god-moden” metsästäjät, Ihmiskoodi-geimerit,
Mikko & Peltsi
Lähteitä:
https://www.history.com/topics/inventions/history-of-video-games
https://www.frontiersin.org/news/2017/07/05/video-games-can-change-your-brain/
https://www.raisesmartkid.com/3-to-6-years-old/4-articles/34-the-good-and-bad-effects-of-video-games
https://youtu.be/FktsFcooIG8?si=cJyZRT7k4reypDTQ
Does Video Gaming Have Impacts On The Brain
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6829166/ -
Kiroilu, tuo itseilmaisuista ylevin ja parhammillaan tunnelatautunein muoto, joka manifestoituu mitä yllättävimmissäkin hetkissä monologia tai dialogia rikastuttamaan.
Kirosanoja on suomenkielessä lukuisa määrä, joidenkin ollen murteisiin istutettuja, osan perintölahjana saatuja. Osan ollen säilyttänyt asemansa kielikulttuurissa vuosikymmenten yli ns suosikki voimasanoina.
Ihmiskoodi päätti tehdä pienen, osittain empiirisen tutkimusmatkan suomen kirosanojen historiaan jossa pengotaan ärräpäiden arkistoa. Joten tähän jaksoon laitettakoon "ei herkille sieluille tai korville" -tägi suomaan meille tutkimusmielessä laajempi kiroiluvapaus.
Tervetuloa mukaan noitumaan ja ottamaan selvää, mikä on suomenkielen suosituin kirosana.đ€Ź
Ihan helevetin upeaa päivää juuri Sinulle!
Toiv. Team Ihmiskoodi,
Mikko & Peltsi - miehet, jotka ei koskaan kiroile, paitsi nyt. -
“Tunteiden älykkyys on se, missä ihmiset ovat hyviä, eikä se ole sivurooli. Se on ihmisen älykkyyden eturintama.”
— Ray Kurzweil
Olet varmaan kuullut monesti puhuttavan älykkyysosamäärästä. Siitä miten paljon pisteitä testistä on tullut ja miten se sijoittuu valtaväestön tasolle tai jossain tarkemmassa segmentissä.
Veikkaan, että olet myös kuullut älystä, joka liittyy hieman hankalammin mitattavaan kategoriaan - tunneälyyn.
Tunneäly koostuu tämänhetkisen näkemyksen mukaan viidestä eri komponentista: empatiasta, sosiaalisista taidoista, itsetuntemuksesta, itsesäätelytaidoista, sekä motivaatiosta.
Miten nämä komponentit vaikuttavat empatiataitoomme, sekä mitä moninaisia hyötyjä meille on tunneälyn kehittämisestä niin henkilökohtaisen elämän kuin työelämässä menestymisen kannalta?
Tervetuloa kuuntelemaan ja oppimaan tekniikoita, joilla voit tulla lähestulkoon mustan vyön tunneälyköksi.
Empaattisin ja sympaattisin poditoivotuksin,
Team Ihmiskoodin herkät herrat, Mikko & Peltsi
HARJOITUKSIA
https://www.skillsconverged.com/blogs/free-training-materials/giving-feedback-exercise-improve-your-self-awareness
https://familyvio.csw.fsu.edu/sites/g/files/upcbnu1886/files/2018-11/Emotional-Intelligence-Handouts.pdf
https://positivepsychology.com/emotional-intelligence-exercises/#5-eq-worksheets
Lähteet:
https://www.eiconsortium.org/EQ-4X-more-significant-than-IQ/
https://www.researchgate.net/body-Language-in-Leadership/
https://www.tandfonline.com/approach-to-self-regulation/
https://hbr.org/great-leaders-need-the-right-mindset/
Bar-On, R. (1997). Bar-on Emotional Quotient Inventory (EQ-i): Technical manual. Multi-health systems. Toronto, Canada: Multi-Health Systems, Inc.
Bar-On, R. E., & Parker, J. D. (2000). The Bar-On Emotional Quotient Inventory: Youth Version Technical Manual. Toronto, Canada: Multi-Health Systems, Inc.
Bar-On, R. (2006). The Bar-On Model of Emotional-Social Intelligence. Psicothema. 18 Suppl. 13-25.
Bar-On, R. (2010). Emotional Intelligence: An Integral Part of Positive Psychology. The South African Journal of Psychology. 40. 54-62.
Black, P. H., & Garbutt, L. D. (2002). Stress, inflammation and cardiovascular disease. The Journal of Psychosomatic Research, 52, 1–23.
Carmeli, A. (2003). The Relationship Between Emotional Intelligence and Work Attitudes, Behavior and Outcomes: An examination among senior managers. The Journal of Managerial Psychology, 18(8), 788-813.
Cherniss, C. & Goleman, D. (2003). The Emotionally Intelligent Workplace. New York: Wiley
Ciarrochi, J., Forgas, J., & Mayer, J.D. (2001). Emotional intelligence in everyday life: A scientific inquiry. Hove, UK: Psychology Press.
Cotrus, A., Stanciu, A., & Bulborea, A. (2012). EQ vs. IQ Which is Most Important in the Success or Failure of a Student? Procedia – Social and Behavioral Sciences, 46. 5211-5213.
De Mio, R. R. (2002). On Defining Virtual Emotion Intelligence. ECIS 2002 Proceedings. 149.
Edussuriya, D., Marambe, K. N., Tennakoon, S. U. B., Rathnayake, R. M. I. S. D., Premaratne, B. G., Ubhayasiri, S. K. & Wickramasinghe, C. U., (2018). Emotional intelligence in first year medical students and its correlates. The Sri Lanka Journal of Medicine, 27(2), pp.4–13.
Furnham, A., & V. Petrides, K. (2003). Emotional Intelligence and Happiness. Social Behavior and Personality: An International Journal. 31. 815-823.
Ganster, D., & Schaubroeck, J. (1991). Work Stress and Employee Health. The Journal of Management, 17(2), 235-271.
Goleman, D. (1995). Emotional intelligence. New York, NY: Bantam Books, Inc
Hess, J. D., & Bacigalupo, A. (2011) Enhancing decisions and decisionâmaking processes through the application of emotional intelligence skills. Journal of Management History, Vol. 49 Issue: 5, pp.710-721
Jordana, P. J., Ashkanasyb, N. M., Härtelb, C. E., & Hooperb, G. S. (2007). Workgroup emotional intelligence: Scale development and relationship to team process effectiveness and goal focus. Human Resource Management Review, 12, 195-214.
Lin, D. T., Liebert, C., Tran, J., Lau, J., & Salles, A. (2016) Emotional Intelligence as a Predictor of Resident Well-Being. The Journal of the American College of Surgeons.
Lopes, P. N., Salovey, P., & Straus, R. (2003). Emotional Intelligence, Personality and the Perceived Quality of Social Relationships. The Journal of Personality and Individual Differences, 35(3), 641–658.
Lopes, P. N., Salovey, P., Cote, S. & Beers, M. (2005), Emotion regulation ability and the quality of social interaction. Emotion, 5 (1), 112-121.
Luthans, F., Avey, J. B., Avolio, B. J., & Peterson, S. J. (2010). The development and resulting performance impact of positive psychological capital. Human Resource Development Quarterly, 21(1), 41–67.
Magnano, P., & Craparo, G., & Paolillo, A. (2016). Resilience and Emotional Intelligence: which role in achievement motivation. International Journal of Psychological Research. 9. 9-20.
Mischel, W., & Underwood, B. (1974) Instrumental Ideation in Delay of Gratification. The Journal of Child Development, 45 (4) pp. 1083-1088.
OgiĆska-Bulik, N. (2005). Emotional intelligence in the workplace: Exploring its effects on occupational stress and health outcomes in human service workers. International journal of occupational medicine and environmental health. 18. 167-75..
Olson, K., Kemper, K. J., & Mahan, J. D. (2015) What Factors Promote Resilience and Protect Against Burnout in Firstyear Pediatric and Medicine-Pediatrics Residents? The Journal of Evidence-Based Complementary & Alternative Medicine.
Palmer, B., Donaldson, C., & Stough, C. (2002). Emotional Intelligence and Life Satisfaction. Personality and Individual Differences. 33. 1091-1100.
Ruiz, D., Extremera, N., & Galán, C. (2014). Emotional intelligence, life satisfaction and subjective happiness in female student health professionals: The mediating effect of perceived stress. Journal of psychiatric and mental health nursing.
Salovey, P. & Mayer, J. D. (1990). Emotional Intelligence. Imagination, Cognition and Personality, 9(3), 185–211.
Schawbel, D. (2011). Daniel Goleman on Leadership and The Power of Emotional Intelligence. Retrieved from
Schneider, T. R., Lyons, J. B., & Khazon, S. (2013). Emotional Intelligence and Resilience. The Journal of Personality and Individual Differences, 55(8), 909-914.
Schutte, N. S., Malouff, J. M., Bobik, C., Coston, T. D., Greeson, C. S., Jedlicka, C., Rhodes, E., & Wendorf, G. (2001). Emotional intelligence and interpersonal relations. The Journal of social psychology, 141 4, 523-36.
Snarey, J. R., & Vaillant, G. E. (1985). How Lower and Working Class Youth Become Middleclass Adults: The Association Between Ego Defense Mechanisms and Upward Social Mobility. Child Development, 56(4), 899-910.
Strickland, D.S . (2000). Emotional intelligence: the most potent factor in the success equation. The Journal of nursing administration, 30 3, 112-7.
Tehrani, M. (2011) Study of the Relationship Between Emotional Intelligence (EI) and Management Decision Making Styles. World Applied Sciences Journal 12 (7): 1017-1025.
Wechsler, D. (1943). Non-Intellective Factors in General Intelligence. The Journal of Abnormal and Social Psychology, 38. 101-103. -
Ihmiskehomme on rakentunut mitä ihmeellisimmistä arkkitehtonisista rakenteista, joilla jokaisella on oma tärkeä tehtävänsä kokonaisuudessa. Yksi niistä on ihmisen tukiranka eli luusto.
Ihmisen luusto muodostuu yli kahdestasadasta eri luusta, jotka muodostavat osan meidän rakenteellisesta vahvuudesta, "korimme mallista", suojakuoresta ja toimivat kiinnitysrakenteina lihas-jänne-liitoksille. Näiden kaiken edellä mainitun lisäksi se on vielä paljon muutakin kuin vain usein kuvissa kuvattuna oleva valkoinen "luu".
Mistä luumme rakentuvat, mitkä ovat niiden eri tehtävät, sekä millä tavoin voimme pitää luustostamme hyvää huolta, jotta "tukikorimme" säilyisi vahvana läpi iän?
Tervetuloa kuuntelemaan luunkovaa asiaa kahdelta "luupäältä" ja saamaan ajatuksia oman luuston hyvinvointiin.
Team Ihmiskoodi,
Mikko & Peltsi - Visa fler
