Avsnitt
-
Itsevarmuus tai itseluottamus on ominaisuus, joka tuntuu joillakin tulevan kuin synnyinlahjana. Tai jos kuulostelemme pienten lasten puhetta, kuulostaa se välillä suloisen itsevarmalta, vailla ripaustakaan epäröintiä - maailma on avoin uusille valloituksille vain mielikuvitus ollen rajana!
Miksi sitten tuo lähestulkoon ylenpalttinen itsevarmuus murenee aikuistuessamme. Huomaamme epäröivämme välillä jopa naurettavalta tuntuvissa asioissa ja jännitämme olematonta? Tai pahimmillaan, jätämme ottamatta askelia kohti niitä asioita joista salaa haaveilemme ja joita toivomme toteutuvat. Vain siksi, että emme usko omiin kykyihimme tai luota, että matka opettaa ja askeleemme lopulta kantaa. Tai jos ei, niin entä sitten? Ensikerralla olen valmiimpi!
Mistä itsevarmuus rakentuu, miten sitä voi lisätä ja mitä hyötyjä lisääntyneestä itseluottamuksesta ja itsevarmuudesta on?
Tervetuloa ottamaan vinkit siihen miten voit olla jo huomenna ottamassa askeleen kohti omia unelmiasi, itsevarmemmin! Me uskomme sinuun!
Team Ihmiskoodin itsevarmuuden ammentajat
Pauski ja Peltsi
Lähteet:
https://www.today.com/life/inspiration/how-to-be-confident-rcna43144
https://www.masterclass.com/articles/how-to-be-more-confident
https://www.verywellmind.com/how-to-boost-your-self-confidence-4163098
https://www.calm.com/blog/how-to-gain-confidence
https://www.nhs.uk/mental-health/self-help/tips-and-support/raise-low-self-esteem/ -
Miksi tietyt tarinat jäävät mieleemme ikuisiksi ajoiksi? Mikä tekijä tarinassa oli, mikä sai sinun mielen tarttumaan siihen niin lähtemättömällä tavalla?
Tässä jaksossa vierailemme tarinoiden maailmassa ja pohdimme sitä, miten tarinoiden rakenne voi muuttaa kuulijan tunnekokemusta – oli kyseessä draama, kauhu, sankaritarina tai fantasia.
Entä, mitä tapahtuu aivoissamme kun uppodumme hyvää tarinaan, mitkä elementit tekevät tarinoista samaistuttavia ja unohtumattomia?
Käymme Peltsin kanssa läpi myös poikkileikkauksen tarinankerronnan erilaisista tekniikoista, kuten takautumista, ja siitä, miten ne voivat muokata tarinan sävyä ja jättää tilaa kuulijan mielikuvitukselle."
Joten siis, hyppää meidän seuraan tutkimaan tarinoiden taikaa ja niiden kykyä opettaa, viihdyttää ja liikuttaa meitä. Mitä opittavaa tarinan kerronnan rakenteista voisi olla arjen, bisneksen tai luovan työn näkökulmasta?
Tule poimimaan vinkit siihen, miten voisit luoda jopa oman bisnestarinasi myyntipuheen täysin uudeksi ja moninverroin kiehtovammaksi!
Team Ihmiskoodin satusedät
Pauski ja Peltsi
Lähteet:
https://www.inc.com/carmine-gallo/the-neuroscience-of-storytelling.html
https://writers.com/the-art-of-storytelling#elements
https://bluemonarchgroup.com/blog/narrative-psychology-influencing-perceptions-through-storytelling/
https://www.trekksoft.com/en/blog/10-steps-to-mastering-the-art-of-storytelling
https://www.npr.org/sections/health-shots/2020/04/11/815573198/how-stories-connect-and-persuade-us-unleashing-the-brain-power-of-narrative
https://www.storyboardthat.com/fi/articles/e/kerronta-rakenteet .
https://www.unifire.ai/fi/blog/storytelling/the-narrative-arc-the-key-to-engaging-storytelling/
http://Kirjoittaminen.fi
https://mediataidekasvattaa.fi/oppimateriaalit/kuka-kertoo/artikkeli-klassinen-tarinankerronta/ -
Saknas det avsnitt?
-
Kuvittele hetki, kun sydämesi hakkaa, kätesi hikoavat ja mielesi etsii epätoivoisesti ulospääsyä. Pelko, tuo yksi seitsemästä universaalista tunteesta, on aina ollut osa ihmisen selviytymistä. Mutta onko se enää vain hyödyllinen vaisto, vai onko siitä tullut myös modernin elämän lamauttava voima?
Pelko on kuin kaksiteräinen miekka – se voi pelastaa meidät vaaran hetkellä tai estää meitä elämästä täysillä. Pelon tasoja on myös erilaisia, kullakin oma tarkoituksensa saamassa meidät parhaimmillaan toimimaan tehokkaasti tai pahimmillaan traumatisoitumaan lähes toimintakyvyttömäksi.
Miten pelko meissä manifestoituu fysiologisesti, sekä millaisia tapahtumaketjuja syntyy hormonaalisesti sekä neurologisesti. Kun opit ymmärtämään pelon synnyttämiä tapahtumaketjuja, voit oppia myös tutkimaan pelkoa hieman uudella tavalla lähestyen.
Jos pelko on joskus saanut sinut pysähtymään tai miettimään, miksi tunteesi ottavat vallan, tämä jakso on sinulle. Tule mukaan tutkimaan tätä inhimillistä ja universaalia tunnetta – ja kenties kääntämään pelko voimavaraksi.
Pelottomin terveisin,
Team Ihmiskoodi,
Mikko & Peltsi
Lähteet:
https://www.paulekman.com/universal-emotions/what-is-fear/
https://www.verywellmind.com/the-four-fear-responses-fight-flight-freeze-and-fawn-5205083
https://www.simplypsychology.org/what-is-fear.html#Emotional-Response
https://neurolaunch.com/psychology-of-fear/
https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC7423744/
https://scienceofmind.org/how-does-fear-motivate-us/
Pelon tasot ja niiden vaikutus – Esim. M. Öhman & S. Mineka (2001). "Fear and anxiety: Evolutionary, cognitive, and clinical perspectives."
Synnynnäiset vs. opitut pelot – Evolutionary psychology research, esim. Tooby & Cosmides (1992).
Pelon fysiologiset vaikutukset – Sapolsky, R. M. (2004). Why Zebras Don’t Get Ulcers.
Kognitiivinen käyttäytymisterapia pelon ja ahdistuksen hallintaan – Beck, A. T. (1979). Cognitive Therapy and Emotional Disorders.
Psykologinen turvallisuus – Amy Edmondson (1999). "Psychological Safety and Learning Behavior in Work Teams."
Traumaperäinen pelko ja Fawn-reaktio – Porges, S. W. (2011). The Polyvagal Theory.
Jakson tiedot pohjautuvat tieteellisiin tutkimuksiin ja käytännön kokemuksiin pelon moninaisesta luonteesta ja sen hallinnasta. -
Aikuisen ihmisen iho painaa noin 5 % kehon kokonaispainosta ja kattaa 1,5–2 neliömetrin pinta-alan. Se on kehomme suurin elin – enemmän kuin vain suojakerros, se on peili, joka heijastaa terveyttämme, elämäntapojamme ja jopa tunteitamme.
Jaksossa teemme sukellusmatkan syvälle ihon eri kerroksiin ja tarkastelemme, miten ne toimivat yhdessä suojellakseen ja uudistuakseen. Käymme myös läpi mm.
Miten iho toimii kehomme terveyden peilinä ja mitä tietoa se voi antaa ravitsemuksestamme, hormonitoiminnastamme ja sairauksista?
Kuinka stressi, elämäntavat ja ikääntyminen vaikuttavat ihoon?
Iho on paljon muutakin kuin vain ulkokuori ja mitä ihon eri kerrosten tehtävinä on?
Jos iho voisi puhua, mitä se kertoisi sinusta?
Tule mukaan ottamaan selvää siitä, miten ymmärtää ja hoitaa kehosi suurinta elintä – kokonaisvaltaisesti.
Melkein ihon alle menevin jutuin hyviä kuunteluhetkiä toivottaen,
Team Ihmiskoodi,
Mikko & Peltsi
Lähteet:
"Terveen ihon rakenne" – Iholiitto (https://www.iholiitto.fi/ihotietoa/terveen_ihon_rakenne/ )
"Ihotyypit ja niiden tunnistaminen" – Jolie (https://jolie.fi/oppaat/ihotyypit/#tee-ihotyyppitesti )
Nivea Suomi: "Ihon rakenne ja hoito-oppaat" (https://www.nivea.fi/neuvot/ihonhoito/ihotyyppi )
http://Solunetti.fi : Ihon histologia ja kerrokset (https://www.solunetti.fi/fi/histologia/iho/ )
"Ihon terveyden merkitys ja ikääntyminen" – Yliopiston Apteekki (https://www.yliopistonapteekki.fi/ideat-ja-vinkit/tunnista-ihotyyppisi )
https://www.faskiamanipulaatio.fi/sidekudos-koko-kehon-kattava-viestiverkko/ -
Oletko koskaan huomannut, kuinka odottaminen tuntuu nykyään yhä vaikeammalta? Hetki jonossa, viivästynyt viesti tai päämäärä, jota joutuu odottamaan voi joskus tuntua lähes sietämättömältä. Onko tämä aina ollut näin vai onko aivojemme kärsivällisyyden lihas heikentynyt nopeiden palkintojen aikakaudella?
Kärsivällisyys on taito, jota on kutsuttu niin hyveeksi kuin elämänlaadun salaisuudeksi. Se on kyky odottaa, sietää ja kestää ilman, että impulsiiviset tunteet vievät meitä mukanaan. Mutta miten kärsivällisyyttä voi kehittää maailmassa, jossa kaikki on saatavilla yhdellä napin painalluksella – ja mitä hyötyjä tästä kadotetusta taidosta voisi arjessamme olla?
Tässä jaksossa pureudumme kärsivällisyyden ytimeen ja tarkastelemme, miten se muokkaa elämäämme ja aivojamme. Keskustelemme mm. seuraavista aiheista:
Kärsivällisyyden hyödyt – miksi sen kehittäminen voi olla avain parempaan stressinhallintaan, ihmissuhteisiin ja elämänlaatuun?
Miten nykyaika, sosiaalinen media ja teknologia haastavat kärsivällisyyttämme?
Onko lastenohjelmien nopea tempo ja jatkuva ärsyketulva uhka tulevaisuuden keskittymiskyvylle?
Miksi kärsivällisyyden puute ei johdu vain dopamiinista, vaan siihen vaikuttavat myös stressi, impulssikontrolli ja ympäristön mallit?
Jos olet koskaan tuntenut itsesi malttamattomaksi tai miettinyt, miksi pitkän aikavälin palkinnot tuntuvat niin kaukaisilta, tämä jakso on juuri sinulle.
Tule mukaan tutkimusmatkalle, joka haastaa sinut hidastamaan, hengittämään syvään ja löytämään uudelleen sen, mitä odottaminen voi antaa.
Rauhallisin ja kärsivällisin terveisin,
Team Ihmiskoodin käsivälliset jonottajat,
Mikko & Peltsi
Lähteet ja tutkimukset:
Walter Mischel ja "Marshmallow-koe"
Mischel, W., Shoda, Y., & Rodriguez, M. L. (1989). Delay of gratification in children. Science, 244(4907), 933-938.
Angela Duckworth ja grit
Duckworth, A. L., Peterson, C., Matthews, M. D., & Kelly, D. R. (2007). Grit: Perseverance and passion for long-term goals. Journal of Personality and Social Psychology, 92(6), 1087–1101.
Mindfulness ja kärsivällisyyden kehittäminen
Davidson, R. J., & Kabat-Zinn, J. (2003). Alterations in brain and immune function produced by mindfulness meditation. Psychosomatic Medicine, 65(4), 564-570.
Neurotiede ja impulssikontrolli
Casey, B. J., Somerville, L. H., Gotlib, I. H., et al. (2011). Behavioral and neural correlates of delay of gratification 40 years later. Proceedings of the National Academy of Sciences, 108(36), 14998–15003.
Kärsivällisyys ja elämänlaatu
Schnitker, S. A. (2012). An examination of patience and well-being. The Journal of Positive Psychology, 7(4), 263-280.
Työelämä ja itsehillintä
Baumeister, R. F., & Vohs, K. D. (2007). Self-regulation, ego depletion, and motivation. Social and Personality Psychology Compass, 1(1), 115-128.
Välitön palkkio ja sen vaikutus käyttäytymiseen
Frederick, S., Loewenstein, G., & O’Donoghue, T. (2002). Time discounting and time preference: A critical review. Journal of Economic Literature, 40(2), 351–401.
Nykyajan teknologian vaikutus aivoihin
Alter, A. (2017). Irresistible: The Rise of Addictive Technology and the Business of Keeping Us Hooked. Penguin Press.
Stressi ja kortisolin vaikutus kärsivällisyyteen
Sapolsky, R. M. (2004). Why Zebras Don’t Get Ulcers: The Acclaimed Guide to Stress, Stress-Related Diseases, and Coping. Henry Holt and Company.
Lasten ohjelmien ja pelien nopeus
Christakis, D. A., Zimmerman, F. J., DiGiuseppe, D. L., & McCarty, C. A. (2004). Early television exposure and subsequent attentional problems in children. Pediatrics, 113(4), 708-713. -
Oletko koskaan kokenut hetkeä, jossa kaikki ympärilläsi tuntuu tutulta, mutta tiedät, että et ole ollut siellä ennen? Se outo tunne, kuin näkisit tulevaisuuden muistona, kutsutaan déjà vu’ksi – ilmiöksi, joka kiehtoo ja hämmästyttää mieltä.
Déjà vu voi olla aivojen muistin oikku – sivuraide, jossa nykyhetki hämmentyy ja tuntuu toistolta. Mutta mistä tässä ilmiössä oikeastaan on kyse? Onko déjà vu pelkkä hermoston "glitch," vai voisiko se paljastaa jotain syvempää mielestä ja muististamme?
Monet uskovat, että kyse on pelkästä muistin harhasta, mutta toiset ovat nähneet déjà vu’n yhteytenä johonkin suurempaan: ehkä menneisiin elämiin tai jopa ennustamiseen. Aivotutkimus tarjoaa omat vastauksensa, mutta emme silti ole ratkaisseet tämän mystisen kokemuksen arvoitusta.
Miksi jotkut meistä kokevat déjà vu’n useammin? Onko se merkki aivojen väsymyksestä tai hetkestä, jossa stressi ylittää arjen normaalit rajat? Onko tämä vain yksi muistimme keinoista käsitellä kokemuksia – vai jopa tietoinen hetki, joka viittaa sisäiseen "tuttuuden karttaan?"
Näistä ajatuksista ja déja vu’n monista puolista lisää jaksossa. Liity mukaamme pohtimaan mielen ja muistojen arvoituksia!
Ehkä-oletkin-jo-lukenut-tämän-joskus-aiemmin -terveisin,
Team Ihmiskoodin “punamekkoiset naiset”,
Mikko & Peltsi
Lähteet:
https://link.springer.com/article/10.1007/s00415-005-0677-3
https://yle.fi/a/3-5878564
https://tieku.fi/ihminen/aivot/tuttuuden-tunne
https://www.kuudesaisti.net/mystiikka/kuusi-merkkia-jotka-kertovat-etta-olet-uudelleensyntynyt
https://www.psychologytoday.com/intl/blog/brain-reboot/202312/the-fascinating-science-of-deja-vu
https://www.britannica.com/science/deja-vu-psychology
https://health.clevelandclinic.org/deja-vu-what-it-is-and-when-it-may-be-cause-for-concern -
“Ollako vai eikö olla, siinä pulma,” tätä pohti William Shakespeare tragediassaan Hamlet tuskaisesti 3. näytöksen ensimmäisessä kohtauksessa.
Päätöksenteko on yksi merkittävimmistä tekijöistä, joka määrittää, millaisia polkuja valitsemme elämässämme kulkea. On sanottu, että jos et itse tee päätöksiä elämässäsi, joku muu tekee ne puolestasi.
Päätöksenteko ei kuitenkaan ole aina helppoa. Sitä hankaloittavat monet tekijät, kuten kognitiiviset vinoumat, tunnepohjaiset reaktiot ja liiallinen valinnanvapaus. Myös meidän persoonallisuus, sekä päätösympäristö on antamassa oman mausteensa soppaan.
Mitä keinoja on oppia tekemään itsestä ketterämpi päätöksentekijä vai onko tämä sittenkin menetetty peli, antaa toisten päättää miten hommat menee?
Se voit olla niin, tai olla olematta. Tuuha mukkaan kuuntelemaan miten tässä käyp!
Inspiroivia kuunteluhetkiä toivottaen!
Päätöksenteon ylipäälliköt
Team Ihmiskoodin,
Mikko & Peltsi
Lähteet:
https://www.psychreg.org/psychology-decision-making-make-choices/
https://edu.gcfglobal.org/en/problem-solving-and-decision-making/why-is-it-so-hard-to-make-decisions/1/
https://www.frontiersin.org/journals/psychology/articles/10.3389/fpsyg.2021.802439/full
https://neurosciencenews.com/emotion-reason-decision-making-25803/ -
Treenaajalle iski ylikunnon oireet, urheilija joutui keskeyttämään kautensa ylikunnon oireisiin?
Sanasta ylikunto on puhuttu kauan treenipiireissä ja itselle tämä termi on särähtänyt korvaan lähes alusta asti koska mielestäni se mitä tällä todellisuudessa tarkoitetaan aina on se että kyseinen henkilö on ajautunut harjoittelun ja oman fysiikkansa suhteen ns. burnout -tilaan.
Keho oireilee uupumuksesta kielivään tilaan eri tavoin: lämpöilyä, voiman puuttumista, motivaation laskua, hermoston rullaa ylikierroksilla, ruokahalu on tiessään, painon oudot heilahtelut on läsnä, hermot on jatkuvasti kireällä…
Kuulostaako tuo ylikunnolta? Sanalta, joka enemmän omaan korvaan sävyttyisi siten, että kyseinen henkilö on ylivoimaisesti huippukunnossa, jossa verrattuna toisiin kunto on yli normien.
Ja kyllä, ymmärrän, että tämän voi myös käsittää niin, että on treenannut yli oman kuntonsa ja nyt ollaan pattitilanteessa.
Mutta omaan ajatteluuni ja tilanteen oikeanlaiseen käsitteellistämiseen - siihen, mitkä tekijät on todennäköisesti johtaneet tähän tilanteeseen, olisi kuvaavampi sana käyttää termiä alipalautuminen. Kyseinen henkilö on unohtanut palautumisen merkityksen, sen tilan, jossa harjoittelun rasituksesta aiheutuneiden psyko-fysiologisten muutosten tilaa pyritään korjaamaan - luomaan superkompensaatio eli ylikorjaaminen, joka tarkoittaa kyseisen osa-alueen kehittymistä entistä paremmaksi.
Mitkä on signaalit sille että olet ehkä menossa kohti alipalautunutta tilaa, mitä tekijöitä olisi hyvä ottaa huomioon ettei näin kävisi ja millä tavoin palautua kohti ylivoimaista kuntoa. Näistä ja jälleen hieman muustakin lisää jaksossa, tervetuloa mukaan!
Palauttavin terveisin,
Team Ihmiskoodi,
Mikko & Peltsi
Lähteet:
Overtraining: What It Is, Symptoms, and Recovery
What Is Overtraining Syndrome?
19 Signs of Overtraining: How to Avoid Excess Fatigue and OTS
What is overtraining syndrome? Plus, how to treat and prevent it — Calm Blog
What to Know About Overtraining
Overtraining Syndrome: A Practical Guide -
On todella ymmärrettävää että monelle liikunnan aloittaminen voi olla iso kynnys monestakin syystä.
Ulkonäköpaineet, riittävä kunto, itsensä hyväksyminen, oma kyvykkyys, pelko epäonnistumisesta tai että mitä muut ajattelee minusta on hyvin usein seikkoja, mitä olen omassa työssäni kuullut valmennettavien suusta. Ymmärrän tämän todella hyvin.
Ei ole tavallista, että edelleenkin saan soittoja jossa asiakas kysyy, että voiko hakea valmennukseen vaikkei ole hyvässä kunnossa tai osaa varmaankaan salilla mitään. Vaikka juuri siksi itse tätä työtä teen, että pyrin vähentämään kynnystä aloittaa liikunta, kunkin omin resurssein ja ehdoin, rohkeutta lisää luoden että varmuus omaan pystyvyyteen paranee ja luottamus siihen, että jokaisella on oikeus liikkua, juuri omalla tasollaan.
Podissa pohdimme mm. mistä asioista kaikki lähtee, mitä esteitä tyypillisimmin mielessä monesti pyörii ja mitä keinoja on madaltaa omaa kynnystä uskaltautua esimerkiksi astella ryhmäliikuntatunnille, jotta fiilis kokemuksesta positiivinen?
Tervetuloa kuuntelemaan ajatuksia ja jakamaan oma tarinasi shownoteseihin jos kolahti ja haluat kannustaa omalla esimerkilläsi muita!
Annetaan mennä, niin mekin Peltsin kanssa tehdään!
Tsemppiterveisin.
Team Ihmiskoodi,
Mikko & Peltsi -
Maailmassa arvioidaan olevan tällä hetkellä noin 6900 kieltä. Tarkkaa lukua on mahdotonta tietää ja jos tähän lisätään eri kielten murteet lukema voi lähennellä helposti lähes kymmentätuhatta.
Kieli on meille myös osa identiteettiä, niin henkilökohtaisella tasolla kuin kansakunnan tasolla. Se on tärkeä osa kulttuuriperintöä ja persoonaa joilla ilmennämme itseämme.
Mutta siinä missä oman kielen vaaliminen on tärkeää niin uuden, vieraan kielen opettelu on meille monella tapaa hyödyllistä. Ei varmaan yllätä että opettelemalla uutta kieltä saa meidän aivot monimuotoista jumppaa, harjoitusta jolla on lukuisia terveyshyötyjä. Mutta myös samalla uuden kielen opiskelu kantaa hedelmää moneen muuhun osa-alueeseen elämässämme.
Mitä kaikkea kielten opiskeleminen meille tuo mukanaan, siitä lisää jaksossa, jossa vedetään sisältö pääosin täysin selvällä savon- ja Keravan-murteella.
Team Ihmiskoodin kielmiehet
Mikko & Peltsi
LÄHTEET:
E., Craik, F. I. M., & Luk, G. (2012). Bilingualism: Consequences for mind and brain. Trends in Cognitive Sciences, 16(4), 240-250.
Craik, F. I., Bialystok, E., & Freedman, M. (2010). Delaying the onset of Alzheimer disease: Bilingualism as a form of cognitive reserve. Neurology, 75(19), 1726-1729.
Mechelli, A., Crinion, J. T., Noppeney, U., O'Doherty, J., Ashburner, J., Frackowiak, R. S., & Price, C. J. (2004). Structural plasticity in the bilingual brain. Nature, 431(7010), 757-757.
Vandergrift, L. (2005). Relationships among motivation, orientation, metacognitive awareness, and proficiency in L2 listening. Applied Linguistics, 26(1), 70-89.
De Angelis, G. (2007). Third or additional language acquisition. Multilingual Matters.
Kroll, J. F., & Dussias, P. E. (2017). The benefits of multilingualism to the personal and professional development of residents of the US. Foreign Language Annals, 50(3), 248-259.
Saiz, A., & Zoido, E. (2005). Listening to what the world says: Bilingualism and earnings in the United States. Review of Economics and Statistics, 87(3), 523-538.
Dewaele, J.-M., & Wei, L. (2012). Multilingualism, empathy and multicompetence. International Journal of Multilingualism, 9(4), 352-366.
Rauscher, F. H., & Zupan, M. A. (2000). Classroom keyboard instruction improves kindergarten children's spatial-temporal performance: A field experiment. Early Childhood Research Quarterly, 15(2), 215-228. -
Mikään ei ole niin suomalaista sydäntä lähellä kuin sauna ja kunnon vihtominen!
Kunnon löylyissä on vuosisatojen saatossa käyty syvällisiä keskusteluita ihmiselämän koukeroista, hoidettu sairauksia, ruokittu edesmenneitten henkiä ja tehty suuria poliittisia päätöksiä.
Saunan historia ulottuu kauas vuosituhansien taakse jossa saunalla on ollut monia eri käyttötarkoituksia ja josta se on nykypäivään asti kulkenut mukanamme edelleen sen perinteisimmän tarkoitusperän säilyttäen Rentoutumisen ja “sielun hoitamisen”.
Mitä kaikkea suomalaisen saunan historiaan ja löylyperinteisiin on kuulunut ja millaisia tutkittuja terveyshyötyjä löylyttelyllä on?
Näistä ja paljon muuta rupatellaan lähes saunalauteiden varjosta - tuuha sie löylyihin mukkaan!
Team Ihmiskoodin saunatontut
Mikko & Peltsi
LÄHTEET:
https://sauna.fi/saunaseura/saunaseuran-historia/
Artikkelin tiedot on kerätty useista lähteistä. Esimerkiksi Pekka E. Tommilan kirja ” Suomalaisen saunan rakentaminen” ja artikkeli “Saunatonttu”, Yle Prisma Studio/ Sakari Silvola “
https://areena.yle.fi/1-1299702”
http://karjalantutkimuslaitos.blogspot.fi
http://sauna.fi
http://saunologia.fi
https://visitjyvaskyla.fi/sauna/mita-on-sauna/saunan-historia/
Reeder, M., Anderson, T., Alumbaugh, B., & Murray, S. (2023). Sauna Bathing as an Alternative Adjunct Therapy in the Prevention and Treatment of Chronic Health Conditions Including Cardiovascular Disease, Neurodegenerative Disease, Metabolic Disease, and Mental Health Disorders. Medical Research Archives.
https://doi.org/10.18103/mra.v11i6.3965 -
9 Elämän sääntöä
Jokainen meistä kulkee elämän polkuaan omalla tavallaan, valiten omat reittinsä ja ottaen oppia matkan varrelta. Joskus opit saadaan kantapään kautta, joskus niin, että itseään kokeneemmat ja viisaammat ehtivät sujauttaa ohjenuoran käteen, jotta askeleet eivät kompastelisi niin paljon.
Päätin listata muutamia ajatuksia, joita olen omalla elämänpolullani omaksunut. Osan olen vahvistanut kantapään kautta, osan taas lainannut kokeneemmilta ja viisaammilta, ja hyväksi havaittuna toistanut ne.
Kuten lähes kaikessa, absoluuttisia totuuksia ei ole olemassa. Nämä ohjeet ja säännöt voivat toimia osittain sinullekin, mutta joissain kohdissa saatat olla eri mieltä tai huomata, että ne eivät sovi omaan elämääsi.
Siksi kehotankin sinua ottamaan nämä ajatukset avoimesti vastaan ja pohtimaan niiden merkitystä juuri sinun elämässäsi. Toivottavasti löydät niistä jotain arvokasta, kuten minä olen löytänyt omalla polullani.
Mukavia kuunteluhetkiä toivottaen,
Team Ihmiskoodin kantapääkoulun kausikorttilaiset
Mikko & Peltsi -
Fysioterapeutti ja Psyykkinen valmentaja Tuomas Repo - mies jonka käsissä keho löytää omat tehdasasetuksensa.
Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus jossa keho ja mieli käyvät alituista keskustelua toistensa kanssa. Niin mielessä kuin kehossa tapahtuu miljoonia ja miljoonia autonomisia ja alitajuisia algoritmejä joiden tietoinen seuraaminen olisi mahdotonta.
On kuitenkin asioita, perusasetuksia, joiden kautta ihmiskeho ja mieli operoi. Asioita, joista rakentuu toimivan, kivuttoman kehon pohjamateriaali. Tila, josta pitkän linjan fysioterapeutti Tuomas Repo puhuu kehon tehdasasetuksina.
Mitä nämä tehdasetukset ovat, joita jokainen meistä voisi tarkastella omassa elämässään, sekä miten kehollemme tärkeään tasapainotilaan, homeostaasiin, pystyisi pääsemään kehoaan oikein kuuntelemalla?
Tervetuloa kuuntelemaan miestä, jonka fysioterapia on paljon muutakin kuin “leipomista”. :)
Pullantuoksuisin terveisin,
Tehdasasetusten ylipäällikkö Tuomas Repo
sekä
Team Ihmiskoodin jauhopeukalot
Mikko & Peltsi
Lisää Tuomaksesta:
https://www.instagram.com/fysiorepo?utm_source=ig_web_button_share_sheet&igsh=ZDNlZDc0MzIxNw==
www.fysiorepo.fi
https://open.spotify.com/show/5MWWH3wKT2V0taKFICXBL8?si=eeadd32b089048ca -
Lukemisen lukemattomat hyödyt - yli 10 syytä miksi tarttua kirjaan jo tänään!
Olet ehkä kuullut kuuluisan lausahduksen "Lukeminen kannattaa aina," jonka kulttuurin moniottelija, kirjailija, elokuvaohjaaja ja -tuottaja, poliitikko ja diplomaatti Jörn Donner lausui Suomalaisen Kirjakerhon mainoksessa 1990-luvun alussa.
Nykytutkimus tukee tätä toteamusta. Lukeminen vaikuttaa olevan monella tavalla hyödyllistä ihmiselle. Se edistää aivojen terveyttä, henkistä hyvinvointia, emotionaalista älykkyyttä sekä monia muita elämän osa-alueita.
Miksi lukeminen on ihmiselle niin hyödyllistä ja onko väliä sillä, luetko e-kirjoja, äänikirjoja vai konkreettista perinteistä fyysistä painotalon tuotetta?
Kurvaile mukaan kirjojen kiehtovaan maailmaan Team Ihmiskoodin kanssa ja nappaa mukaasi niin kirjasuosituksia kuin ajatuksia siitä. miksi tänään pysähtyisit ja avaisit kirjan josta nauttia kotisohvan nurkassa.
Team Ihmiskoodin lukiukot toivottaa antoisia hetkiä hyvän kirjan parissa!-Mikko ja Peltsi
Lähteet:
“Can Reading Improve Your Focus? Here’s What You Should Know!” The Book Buff. Accessed 8 August 2022. Link: Can Reading Improve Your Focus? Here’s What You Should Know!
“Reading for Stress Relief.” University of Michigan, Taking Challenge of Your Health & Wellbeing. Accessed 8 August 2022. Link: Reading for Stress Relief | Taking Charge of Your Wellbeing
Lopez, Jacob. “How Reading Prevents Alzheimer’s Disease.” Braintest. Link: How Reading Prevents Alzheimer’s Disease
Finucane, E., O’Brien, A., Treweek, S. et al. Does reading a book in bed make a difference to sleep in comparison to not reading a book in bed? The People’s Trial—an online, pragmatic, randomised trial. Trials 22, 873 (2021). Does reading a book in bed make a difference to sleep in comparison to not reading a book in bed? The People’s Trial—an online, pragmatic, randomised trial - Trials Link: Does reading a book in bed make a difference to sleep in comparison to not reading a book in bed? The People’s Trial—an online, pragmatic, randomised trial - Trials
Avni Bavishi, Martin D. Slade, Becca R. Levy, A chapter a day: Association of book reading with longevity, Social Science & Medicine, Volume 164, 2016, Pages 44-48, ISSN 0277-9536, https://doi.org/10.1016/j.socscimed.2016.07.014. (https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0277953616303689)
“How Reading Increases Your Emotional Intelligence & Brain Function: The Findings of Recent Scientific Studies.” Open Culture. Accessed 8 August 2021. Link: https://www.openculture.com/2018/01/how-reading-increases-your-emotional-intelligence-brain-function.html
13 Health Benefits of Reading | Saber Healthcare
10 Brain Reasons To Make Reading a Habit -
Unet ovat olleet ihmiskunnan historiassa yksi mielenkiintoisimmista asioista alkuaikojen shamanien, näkijöiden, pyhien ihmisten kuin nykyajan aivotutkimusten piirissä. On todettu, että jokainen meistä näkee unia, mutta jotkut meistä kykenevät muistamaan unia paremmin jotkut heikommin tai ei ollenkaan.Unista on kirjoitettu lukuisia teoksia unikirjojen ja eri teosten muodossa nojaten eri kulttuurien perinteisiin tai uskonnollisiin symboliikkoihin. Niistä on etsitty usein selityksiä nykyhetkeen, tai tulkittu ennusmerkkejä tulevista tapahtumista, joiden kautta esimerkiksi jotkut alkuperäiskansat tekivät päätelmiä siitä, missä olisi paras metsästysonni lähipäivien aikana.Unet ovat aivojen yksi mystisiä ja kiehtovia prosesseja, mitä se muodostaa nukkumisemme aikana. Mitä tuolloin aivoissamme tapahtuu ja mitä on unien kiehtova historiikki eri kulttuureissa? Näistä ja paljon muusta podissa joka on hetkittäin kirjavampaa sisällöltään kuin levottomimmatkin unet.#### Team Ihmiskoodin Poppamiehet,Mikko & PeltsiLähteet:Payne JD, Nadel L. Sleep, dreams, and memory consolidation: the role of the stress hormone cortisol. Learn Mem. 2004 Nov-Dec;11(6):671-8. doi: 10.1101/lm.77104. PMID: 15576884; PMCID: PMC534695.[https://www.researchgate.net/publication/313545620_Daily_Life_Experiences_in_Dreams_and_Sleep-Dependent_Memory_Consolidation](https://www.researchgate.net/publication/313545620_Daily_Life_Experiences_in_Dreams_and_Sleep-Dependent_Memory_Consolidation "smartCard-inline")[https://www.calm.com/blog/why-do-we-dream](https://www.calm.com/blog/why-do-we-dream "smartCard-inline")[https://www.sleepfoundation.org/dreams](https://www.sleepfoundation.org/dreams "smartCard-inline")[https://timesofindia.indiatimes.com/education/learning-with-toi/why-do-we-dream-while-sleeping/articleshow/99951016.cms](https://timesofindia.indiatimes.com/education/learning-with-toi/why-do-we-dream-while-sleeping/articleshow/99951016.cms "smartCard-inline")[https://www.healthline.com/health/why-do-we-dream](https://www.healthline.com/health/why-do-we-dream "smartCard-inline")
-
Jokainen meistä on taatusti pysähtynyt joskus kuuntelemaan tuulen huminaa puissa, laineiden lempeää liplatusta tai puron solinaa pienessä joessa. Ääniä joiden kuuntelemiseen harvoin tuntuu kyllästyvän, sekä niitä kuunnellessa usein huomaa rentoutuvansa ja rauhoittuvansa. Sikäli, mikäli mitään uhkaavaa tai yllättävää muutosta ei synny ns. äänimattoon.
Tätä tulee harvoin pohdittua, miksi esimerkiksi monesti vastaavan kaltaiset luonnonäänet rauhoittavat mieltä ja kehoa, tai miten kuulomme reagoi herkästi äänen muutoksiin tai vivahde-eroihin.
Kuuloelimemme tulkisevat aivoille ääntä ja niiden sävyjä johon aivot reagoivat eritavoin, muodostaen välittäjäaineiksi kutsuttuja kemikaaleja, jotka taas ohjaavat osaltaan toimintaamme tai mielialojamme esim. stimuloiden tai rauhoittaen.
Mitä nämä ääniaallot ovat, sekä mitä erilaisia spesifejä taajuuksia voidaan käyttää, jotta saadaan haluttuja vasteita aikaan? Jaksossa käymme läpi eri ääniaaltotaajuuksien vaikutuksia, binauraalisten äänien merkitystä, sekä sitä, mikä erikoiskyky Peltsillä on?
Tervetuloa surffailemaan mukaan Ihmiskoodin ääniaaloille!
Terveisin
Team Ihmiskoodi
Mikko & Peltsi
Lähteet:
https://www.psychologytoday.com/us/basics/binaural-beats
https://www.sleepfoundation.org/noise-and-sleep/binaural-beats
https://www.brownnoiseradio.com/resources/white-noise-and-brain-waves%3A-exploring-the-connection
https://onlinetonegenerator.com/binauralbeats.html#google_vignette
https://archive.org/details/RestorativeSleepMusicBinauralBeatsSleepInTheClouds432Hz -
Oletko koskaan kuullut sinulle sanottavan: “Hei, muista, että et ole enää nuori. Ei kannattaisi enää tehdä tuollaista..” tai “Ei hei tässä iässä enää pysty tai kannata alkaa kokeilemaan.. voi sattua”..
Kyllä, aina voi sattua ja tapahtua. Jopa kotisohvalta noustessa voit nyrjäyttää nilkkasi kun astut lattialle unohtuneen kaukosäätimen päälle.
Ja kyllä, joka hetki olet tätäkin tekstiä lukiessasi hitusen vanhempi kuin äsken. Telomeerejä puolittuu, DNA vanhenee, iho menettää kimmoisuuttaan, sarkopenia vaanii kulman takana ja taitaa iskeä juuri nyt osteoporoosikin. Kyllä, siltä se alkaa tuntua.
Todellisia skenaarioita kyllä kaikki ylläolevat, mutta moni noista asioista on meidän omassa kontrollissa missä vaiheessa, miten nopeasti ja jotkut seikat, jos ollenkaan tapahtuen.
Ikääntyminen on osa elämän prosessia, se tuo mukanaan aina omia muutoksia niin fysiologisesti kuin psyykkisesti. Aikuistumme (allekirjoittanutta lukuunottamatta), saamme elämänkokemusta ja kolhuja. Opimme ja viisastumme. Ymmärrämme ja suhtaudumme elämään eri vaiheissa eri tavoin, mikä on luonnollista ja välttämätöntäkin koska elämäntilanteet ja vastuut muuttuu.
Liikuntakyky ja “kehon ikä” on yksi niistä, mikä muuttuu myös myös ajan saatossa. Mutta mitä nykytutkimus tukee entistä vakaammin on se, että voimme vaikuttaa ikääntymisen tuomiin kehon muutoksiin todella paljon omilla valinnoillamme. Miten liikutamme ja ravitsemme itseämme, meidän kehoa ja mieltämme.
Se mitä ajokortissa lukee syntymävuoden kohdalla ei välttämättä tarkoita sitä kehosi kohdalla - kyse on siitä, kumpaan suuntaan sen haluat olevan?
Käännetään kehon kelloa yhdessä, sinne nuorempaan suuntaan, eikös?
Terveisin
Team Ihmiskoodin “ikiteinit”,
Mikko & Peltsi -
Meistä tuskin kukaan selviää elämästä ilman fyysisiä kolhuja. Milloin se on haava sormenpäässä mestarikokkia leikkiessämme, milloin iso vekki polvessa kaatuessamme pyörällä suoraan asfaltille tai joutuessamme syystä tai toisesta suurempaan operaatioon leikkauspöydälle.
Se on elettyä elämää, joista joskus muistona on ihossamme merkkinä arpi, iso tai pieni. Arvet syntyvät osana ihon reaktiota sattuneeseen vammaan. Arpien muodostuminen ja niiden paraneminen on riippuvaista useammastakin eri tekijästä.
Kuinka ne jäävät vaikuttamaan elämäämme muunakin kuin “visuaalisena päiväkirjana”, on merkittävää. Monesti arpi voi olla vain arpi, ollen vaikuttamatta millään muulla tavoin elämään, mutta joskus niiden vaikutukset mm. myofaskian toimintaan, hermoimpulssien kulkuun, kudosten väliseen liukuun ynnä muuhun voi olla merkittäviä.
Mitä arvet ovat, miten ne muodostuvat ja millä eri tavoin niitä voisi hoitaa? Tässä jaksossa otamme pienen ensikosketuksen arpien maailmaan ja käymme läpi tyypillisimmät arpityypit sekä keinoja, millä arpikudoksia voidaan hoitaa ja edistää niiden paranemista.
Arpien laskemis-terveisin,
Team Ihmiskoodin polviarpien ammattilaiset
Mikko & Peltsi
Lähteet mm.
Scars
Zinc in Wound Healing Modulation
Scars: Overview
Scars: Diagnosis and treatment -
Tarvitaanko lepopäiviä?
Tulokselliseen harjoitteluun kuuluu olennaisena osana myös tehokas palautuminen, sillä ilman sitä ei pystytä saavuttamaan superkompensaatiotilaa – kehon "ylikorjaavaa" tilaa, jossa harjoitettu fysiologinen ominaisuus on kehittynyt paremmaksi kuin ennen.
Mitä tehokas palautuminen siis on, mitä sillä tarkoitetaan ja mitä lepopäivänä tulisi ottaa huomioon, jotta se palvelisi tarkoitustaan?
Mitkä ravitsemukselliset, kuormitusfysiologiset ja psykologiset seikat olisi hyvä huomioida, jotta saisit lepopäivistä parhaan mahdollisen hyödyn irti?
Nosta jalat rennosti pöydälle ja ota ylös vinkit tehokkaaseen lepoon ja palautumiseen.
Chillailuterkuin,
Team Ihmiskoodi
Mikko & Peltsi -
Alipalaudutko vai kehitytkö? - Signaalit, milloin on aika keventää harjoittelua
Yksi kehittävän harjoittelun ohjelmoinnin kannalta haastavimpia seikkoja on osata ajoittaa palauttavat harjoitukset tai jopa täysi lepoviikko oikeaan kohtaan. Etenkin silloin kun treenit tuntuisi kulkevan ja on ns. ”draivi päällä” on vaikeaa olla välttämättä realistinen sille, mitä todellisuus sanoo. Kehittyykö tulokset edelleen vai koetatko vain puskea enemmän, mutta todellisuudessa moni asia indikoi tarvetta palauttaville harjoituksille tai totaalisille lepopäiville.
Indikaattorit, mitkä kielivät treeniväsymyksestä ja alipalautumisesta voidaan jakaa karkeasti kolmeen tasoon, jotka auttavat paremmin spottaamaan sitä, miten suuresta käsijarrusta olisi tarpeen vetää ettei tulisi puskettua suoraan tiiliseinään. Tervetuloa kuuntelemaan ja ottamaan vinkit käyttöön!
Nousujohteisia treenejä toivottaen,
Team Ihmiskoodin välipalautujat
Mikko & Peltsi - Visa fler
