Avsnitt
-
Tuskin mikään käsite on tässä ajassa enemmän resonoiva kuin talouskasvu. Talouskasvua tavoitellaan ja kritisoidaan, sen puuttumista päivitellään ja sen tulevaisuudesta kiistellään. Mutta mitä jos unohtaisimme talouskasvun käsitteenä kokonaan? Tämä on itse asiassa studiovieraan BIOS-ekonomisti Jussi Ahokkaan ehdotus heti kättelyssä. Ahokkaan toiveesta huolimatta jaksossa keskustellaan talouskasvusta monipuolisesti, ennen kaikkea ekologisen kestävyyden ja kestävyyssiirtymän teemoista käsin. Jos talouskasvusta ei kuitenkaan päästä käsitteenä eroon, miten voisimme käyttää sitä kriittisemmin? Millaisia politiikkahorisontteja tästä avautuisi? Miten talouskasvua kannattaisi mitata? Muun muassa näihin kysymyksiin etsitään vastauksia.
LISÄLUKEMISTOA: Jussi Ahokas: Talouskasvu on ja ei ole ekologisesti kestämätöntä – riippuu mistä talouskasvusta puhumme https://sorsafoundation.fi/talouskasvu-on-ja-ei-ole-ekologisesti-kestamatonta/
Hermann Daly: "Our Obsession with Growth Must End" https://www.nytimes.com/interactive/2022/07/18/magazine/herman-daly-interview.html
Daniel Read: "Utility theory from Jeremy Bentham to Daniel Kahneman" https://eprints.lse.ac.uk/22750/1/04064.pdf
Kohtuusratkaisuilla kohti sisukasta, vihreää ja oikeudenmukaista Suomea (SISU) https://sisu-stn.fi/ -
Teollisuuspolitiikka on noussut erityisesti Joe Bidenin hallinnon (2021–2025) myötä globaalisti vaikuttavien politiikkaideoiden kärkijoukkoon. Kapeassa katsannossa sillä tarkoitetaan lähinnä valtion avustuksia kotimaisille yrityksille ja näiden yritysten kansainvälisen kilpailuasetelman suojelua. Laajemmin katsottuna teollisuuspolitiikassa on kuitenkin kyse talouden julkisesti ohjatusta rakennemuutoksesta kohti poliittisesti päätettyjä sosiaalisia ja ekologisia tavoitteita. Tämä laajempi näkemys on linjassa tuoreimman tutkimuskeskustelun kanssa, tultiinpa keskusteluun taloustieteestä, oikeustieteestä tai kestävyystieteestä. Toisin kuin BIOS:n ekologisen jälleenrakennuksen lanseeraamisen aikoihin (2019), nyt meillä on käsillä vaikutusvaltainen poliittinen idea ja koeteltuja politiikkatoimia, joiden avulla jälleenrakennuksen kaltainen suuri urakka voidaan toteuttaa. Studiovieraana Paavo Järvensivu.
LISÄLUKEMISTOA: Paavo Järvensivu: Lukekaa Draghin raportti https://bios.fi/lukekaa-draghin-raportti/ -
Saknas det avsnitt?
-
Ekologinen jälleenrakennus on BIOS-tutkimusyksikön lanseeraama näkymä suomalaisen yhteiskunnan kestävyysmurroksesta. Se on räätälöity täkäläiseen ympäristöön, niin ekologiseen, taloudelliseen kuin kulttuurisuuteen. Laajamittaisen yhteiskunnallisen kestävyysmurroksen visioita ilmestyi kansainväliseen keskusteluun 2010-luvun alkupuolelta lähtien, kun yksilö- ja markkinakeskeinen valtavirta osoittautui yhä ongelmallisemmaksi. Ne pohjasivat kuitenkin pitkälti anglo-amerikkalaiseen mielikuvastoon ja historialliseen kokemukseen, ja BIOS-tutkijat halusivat jotain helpommin tavoitettavaa täkäläiseen keskusteluun. Tässä jaksossa pohditaan, miksi muutosideoiden räätälöinti paikallisiin oloihin on niin tärkeää ja mitkä ovat ekologisen jälleenrakennuksen ydinpiirteitä.
BIOS-kirjallisuutta ekologisesta jälleenrakennuksesta:
BIOS, Ekologinen jälleenrakennus -sivusto
https://eko.bios.fi/
BIOS, Siirtymäpolitiikan kojelauta -sivusto
https://kojelauta.bios.fi/
BIOS, Teollisen murroksen suunnittelu -ideapaperi
https://bios.fi/wp-content/uploads/2022/09/BIOS-Ideapaperi-010922.pdf
BIOS, Suomen teollisuuden uudistumispolut
https://bios.fi/suomen-teollisuuden-uudistumispolut/
BIOS, Tiedevetoinen suunnittelu -elokuva
https://vimeo.com/962148931
Paavo Järvensivu, Ekologinen jälleenrakennus: mitä ja miksi?
Teoksessa Elämän vuoksi
Paavo Järvensivu ym., Teollisen kestävyyssiirtymän tiedevetoinen suunnittelu
https://journal.fi/poliittinentalous/article/view/124766
Paavo Järvensivu & Karoliina Lummaa, Ekologisen jälleenrakennuksen kulttuuri
https://netn.fi/artikkelit/ekologisen-jalleenrakennuksen-kulttuuri/
Paavo Järvensivu & Tero Toivanen, Miten järjestää työ ja työllisyys ekologisen jälleenrakennuksen aikakaudella?
Teoksessa Rapautuvan palkkatyön yhteiskunta
Paavo Järvensivu, Jussi Ahokas ja Tero toivanen, Tavoitteena reilu ja kestävä talous
https://www.sitra.fi/julkaisut/tavoitteena-reilu-ja-kestava-talous/
Paavo Järvensivu ym., Ilmastokriisiin sopeutuminen on kansanterveydellinen kysymys
https://journal.fi/sla/article/view/83011/47109
Karoliina Lummaa & Ville Lähde, Kasvatus ekologisen jälleenrakennuksen aikakaudella
https://koneensaatio.fi/tarinat-ja-julkaisut/kasvatus-ekologisen-jalleenrakennuksen-aikakaudella-opetuksen-ja-kasvatuksen-asiantuntijat-kokoontuivat-huhtikuussa-kaivolla/
Tero Toivanen, Paavo Järvensivu & Ville Lähde, Ekologisen jälleenrakennuksen haaste
https://koneensaatio.fi/wp-content/uploads/2024/05/Toivanenal_ekologisen-jalleenrakennuksen-haaste-.pdf
Tero Toivanen ym., Teollinen murros ekohyvinvointivaltiossa
https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/109701
Tero Toivanen & Ville Lähde, Reaalipoliittinen ilmastoasiantuntijuus ilmastotoimien estäjänä
https://tiedejaedistys.journal.fi/article/view/137793/92634
Tere Vadén ym., Kestävyyssiirtymän tiedontuotannollisista puutteista
https://journal.fi/tt/article/view/109240/64105
WISE-hankkeen sivusto
https://wiseproject.fi/
Muuta lukemistoa:
Luke, Kasviproteiini kasvun tiellä
https://www.sitra.fi/wp/wp-content/uploads/2024/09/luke-kasviproteiini-kasvun-tiella-tiekartta-ruoan-korkeampaan-kasviproteiiniomavaraisuuteen.pdf
Purvis et al., Three Pillars of Sustainability: in search of conceptual origins
https://www.timothyawise.com/feeding-the-world-myths-and-challenges
Stockholm Resilience Center, Sustainability Wedding Cake
https://www.stockholmresilience.org/research/research-news/2016-06-14-the-sdgs-wedding-cake.html -
Miten ymmärtää elämää ilmastonmuutoksen, pandemian, sotien, logistiikkatukosten, ruokakriisien, luontokadon, äärioikeiston nousun ja teknologisten mullistusten keskellä? “Monikriisi” on noussut nopeasti yhdeksi tavaksi sanallistaa nykymaailmaa. Mutta kuten usein käy sanojen räjähtäessä julkisuuteen, se on saanut monia erilaisia merkityksiä. Yksille monikriisit kuvaavat monenkirjavia tilanteita, joissa lukuisat kriisit osuvat yksiin ja synnyttävät jotain uutta. Toisille monikriisin käsite kuvailee nimenomaan tätä aikaa, ainutlaatuista vaihetta maailmanhistoriassa. Joka tapauksessa se on enemmän kuin vain sitä, että monta asiaa tapahtuu yhtaikaa. Erityinen monikriisin haaste on, miten reagoidaan nopeisiin muuttuviin kriiseihin hukkaamatta näkyvistä pitkän aikavälin tavoitteita, hitaiden kriisien näkökulmaa. Miten luovia myrskyssä ja pitää horisontti silti näkyvissä?
LISÄLUKEMISTOA:
Ville Lähde, The Polycrisis
https://aeon.co/essays/the-case-for-polycrisis-as-a-keyword-of-our-interconnected-times
Ville Lähde, Mitä on monikriisi?
https://bios.fi/mita-on-monikriisi/
BIOS, Ekologinen jälleenrakennus epävarmassa maailmassa
https://bios.fi/ekologinen-jalleenrakennus-epavarmassa-maailmassa/
Paavo Järvensivu, Suunnittelu ja luova sopeutuminen monikriisissä: oppeja koronapandemiasta
https://wiseproject.fi/suunnittelu-ja-luova-sopeutuminen-monikriisissa-oppeja-koronapandemiasta/
Adam Tooze, Being realistic in a polycrisis
https://adamtooze.substack.com/p/chartbook-313-being-realistic-in -
Sana “antroposeeni” lanseerattiin vuosituhannen alussa, ja laajempaan julkisuuteen se tuli viimeistään kymmenkunta vuotta myöhemmin. Alkujaan tiukan luonnontieteellinen termi viittasi ajatukseen “ihmisen aikakaudesta”, ihmisestä planeetan laajuisena geologisena voimana, joka muokkaa planeetan kasvoja. Hyvin pian sana kuitenkin murtautui moninaisempaan tieteelliseen, yhteiskunnalliseen ja taiteelliseen käyttöön, mikä synnytti myös monihaaraisen kriittisen keskustelun. Jos antroposeeni on “ihmisen” aikakausi, keistä ihmisistä puhutaan, milloin ja missä? Kun geologiassa väännettiin peistä siitä, milloin antroposeeni alkoi, muualla ehdotettiin vaihtoehtoisia käsitteitä kuten kapitaloseeni tai oligoseeni – haluttiin kiinnittää huomioita talousjärjestelmien eroihin ja ihmisten väliseen eriarvoisuuteen. Eikö kuitenkin alkupisteestä tai juurisyystä kiistelyn sijaan olisi tärkeää tunnistaa ympäristöongelmien moninaisuus – ”monta antroposeeniä”, kuten BIOS-tutkijat ovat asian ilmaisseet? Samanlainen ajatus on noussut myös luonnontieteellisessä keskustelussa: alkupistettä ei ole, koska antroposeeni on pitkä ja moninainen tapahtumaketju.
LISÄLUKEMISTOA:
BIOS-yhteisartikkeli Kenen antroposeeni? (linkki rinnakkaisjulkaisuun)
https://research.utu.fi/converis/portal/detail/Publication/38895837
Tero Toivanen & Mikko Pelttari ,Tämä ihmisen maailma (linkki rinnakkaisjulkaisuun)
https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/6561adb3-55c2-4c7a-a60d-bb1045197ef4/content
Mikko Pelttari, Mihin uutta aikaa tarvitaan?
https://medium.com/@m_pelttari/mihin-uutta-aikaa-tarvitaan-d346555014c1
Sophie Yeo, Anthropocene: The journey to a new geological epoch
https://www.carbonbrief.org/anthropocene-journey-to-new-geological-epoch/
Bennett et al. The broiler chicken as a signal of a human reconfigured biosphere
https://royalsocietypublishing.org/doi/10.1098/rsos.180325
Robinson Meyer, The Cataclysmic Break That (Maybe) Occurred in 1950
https://www.theatlantic.com/science/archive/2019/04/great-debate-over-when-anthropocene-started/587194/
Paul Voosen, The Anthropocene is dead. Long live the anthropocene.
https://www.science.org/content/article/anthropocene-dead-long-live-anthropocene
Turner et al. What the Anthropocene’s critics overlook – and why it should be a new geological epoch
https://theconversation.com/what-the-anthropocenes-critics-overlook-and-why-it-really-should-be-a-new-geological-epoch-225493
Walker et al. The Anthropocene is best understood as an ongoing, intensifying, diachronous event
https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/bor.12636
Donna Haraway, Tentacular Thinking: Anthropocene, Capitalocene, Chthulhucene
https://www.e-flux.com/journal/75/67125/tentacular-thinking-anthropocene-capitalocene-chthulucene/ -
Moderni ajatus jatkuvasta edistyksestä kohti hohtavaa tulevaisuutta on historiallisesti omaleimainen ajatus, mutta se ei ole kummunnut tyhjästä. Tässä jaksossa kaivaudutaan ensin kehityksen ja edistyksen ajatusten historiaan: miten yhtäältä on nähtävissä ideoiden jatkumoa ja toisaalta niiden muovautumista radikaalisti yhä uudelleen, kun kokemus maailmasta muuttuu. Fossiilisten polttoaineiden ja peräkkäisten teknologisten vallankumouksien myötä tuli mahdolliseksi edistysajattelun nykyinen muoto, joka äärimmillään uskoo ihmiskunnan katkaisevan siteensä aineelliseen luontoon, jopa kuolevaisuuteen. Ympäristöajattelussa tätä kuvastaa toistuva ajatus, että “kaikki menee koko ajan paremmin”, joten elämme siksi “parasta mahdollista aikaa”. Tällaiselle pohjalle rakentuu yhä uudelleen yksinkertaistava ja poissulkeva vastakkainasettelu optimismin ja pessimismin välillä. Uusi maailmanaika kuitenkin vaatii tämän vastakkainasettelun ylittämistä. Lopuksi käsitellään sellaisia historiankäsityksiä, jossa edistyksen sijaan uskotaan ikuiseen kamppailuun vallasta ja ylemmyydestä. Kuten yksisilmäisessä edistysajattelussa, niissäkin unohtuu historia: maailman mullistuminen ihmisten ja muiden olentojen toiminnan tuloksena.
Ilja Lehtinen ja Ville Lähde, Kirjeenvaihto tulevaisuudesta
https://netn.fi/artikkelit/kirjeenvaihto/
Jeremy Lent, Steven Pinkerin optimistinen kertomus ihmiskunnan edistyksestä on pahasti pielessä
https://netn.fi/artikkelit/steven-pinkerin-optimistinen-kertomus-ihmiskunnan-edistyksesta-on-pahasti-pielessa/
Ville Lähde, “Ei hötkyillä, sillä meillä menee paremmin kuin koskaan”
https://wiseproject.fi/ei-hotkyilla-silla-meilla-menee-paremmin-kuin-koskaan/
Ville Lähde, Sitkeä edistysusko ja murtumien maailmanpolitiikka
https://bios.fi/sitkea-edistysusko-ja-murtumien-maailmanpolitiikka/
Ville Lähde, Optimismi on vaikea laji
https://bios.fi/optimismi-on-vaikea-laji-hannah-ritchien-teos-not-the-end-of-the-world-puntarissa/
Ville Lähde, Saako ilmastonmuutoksella pelotella?
https://netn.fi/artikkelit/saako-ilmastonmuutoksella-pelotella/
Ville Lähde ja Tero Toivanen, Meneekö maailmassa kaikki paremmin
https://soundcloud.com/biosresearch/meneeko-maailmassa-kaikki-paremmin
Mara van der Lugt, Katse kohti pimeää
https://netn.fi/artikkelit/katse-kohti-pimeaa/ -
Tässä jaksossa syvennytään yhtaikaa yksinkertaiseen ja vaikeaan asiaan. Elämme historiallisesti kehkeytyneessä ja kerrostuneessa maailmassa: kaikki nykyinen on siihen juurtunutta, ja kaikki tuleva ponnistaa tästä peritystä tilanteesta. Ympäristökysymyksissä tämä tarkoittaa, että ohjenuoraa ei löydy alkuperäisestä tai muuttumattomasta luonnosta. Ihmisyhteiskunnat ovat aiheuttaneet mittaamatonta vahinkoa muille eliöille, eikä tästä pääse yli eikä ympäri. Asian surkuttelu ei kuitenkaan auta näkemään tietä eteenpäin nykytilanteesta. Paluuta kun ei ole. Peritty tilanne koostuu niin rakennetuista infrastruktuureista kuin muokatuista ympäristöistä, niin syvään juurtuneista tavoista kuin yhteiskunnallisista instituutioista aina talousjärjestelmiin asti. Yhtäältä peritty tilanne rajoittaa: kaikki ei ole mahdollista. Realismin rajoja ei kuitenkaan tule ottaa annettuna. Toisaalta nimittäin olemme myös perineet uusia taitoja, ajatuksia ja tietoa, jolla maailmamme luutuneita rakenteita vastaan voi kamppailla.
LISÄLUKEMISTOA:
Haila & Dyke (toim.), How Nature Speaks
https://www.dukeupress.edu/how-nature-speaks
Ville Lähde, Niukkuuden maailmassa
http://www.villelahde.fi/niukkuuden-maailmassa/
Yrjö Haila & Ville Lähde, Luonnon poliittisuus: mikä on uutta?
http://www.villelahde.fi/wp-content/uploads/2013/09/Luonnon_politiikka_esipuhe.pdf -
Mitä ovat ruokajärjestelmät, ja miten niiden pitäisi muuttua? Tässä jaksossa sukelletaan ruoan tuotannon, käsittelyn ja kulutuksen monimutkaiseen vyyhteen. Tuotantokeskeisessä ruoka-ajattelussa ongelmana on pohjimmiltaan aina riittämätön tuotanto ja ratkaisu sen kasvattaminen, mikä luo mahdottomalta vaikuttavan ristiriidan ympäristökriisin kanssa. Tuotatokeskeisyyden ongelmalliset oletukset paljastuvat kuitenkin, kun tarkastellaan nälän ja ruokaturvan problematiikkaa. Ruoan puute on joskus ongelma, mutta harvoin se on ongelmien juuri. Nälkää on myös runsauden keskellä. Ongelmien tarkastelu globaalien tuotanto- ja kulutuslukujen valossa viekin harhaan: on ymmärrettävä paikallisten ja alueellisten ongelmien erityisluonnetta. Asiaa mutkistaa se, että elämme yhtaikaa globaalisti verkottuneessa yhdessä ruokajärjestelmässä mutta samalla keskellä lukuisia radikaalisti erilaisia ruokajärjestelmiä, joiden keskinäiset suhteet ovat eriarvoiset. Globaaliin optimoituun työnjakoon, tiiviiseen kauppaan ja taloudelliseen tehokkuuteen pyrkivä tuotantokeskeisyys ei ole onnistunut nälän voittamisessa, se on vahvistanut toimijoiden välistä eriarvoisuutta ja se on luonut aivan uudenlaista haavoittuvaisuutta kriiseille.
LISÄLUKEMISTOA:
Ville Lähde et al. The crises inherent in the success of the global food system
https://ecologyandsociety.org/vol28/iss4/art16/
Ville Lähde, Mitä maailman nälän voittaminen vaatii?
https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/79663
Ville Lähde, Ruokakriisi ja omavaraisuuden illuusiot
https://bios.fi/ruokakriisi-ja-omavaraisuuden-illuusiot/
Ville Lähde, Ruokajärjestelmän menestyksessä muhivat kriisit
https://bios.fi/ruokajarjestelman-menestyksessa-muhivat-kriisit/
Ville Lähde, Nälkä lisääntyy maailmassa ilman koronapandemiaakin
https://kehityslehti.fi/12138/
Ville Lähde, If laboratory food is the answer, what is the question?
https://www.opendemocracy.net/en/oureconomy/if-laboratory-food-answer-what-question/
Ville Lähde, Miksi keskustelu ruoasta ja ympäristöstä menee koko ajan pieleen?
https://bios.fi/miksi-keskustelu-ruoasta-ja-ymparistosta-menee-koko-ajan-pieleen/
Ville Lähde, Ruoantuotannon synkkä utopia
https://bios.fi/ruoantuotannon-synkka-utopia/
Ville Lähde, Ruokajärjestelmän kohtalonkysymyksiä – Miten niitä pitäisi kysyä?
https://bios.fi/ruokajarjestelman-kohtalonkysymyksia-miten-niita-pitaisi-kysya/
Ville Lähteen radiokeskustelu Juha Heleniuksen kanssa: Mitä syömme tulevaisuudessa?
https://areena.yle.fi/podcastit/1-4291479
Ville Lähteen vierailu Dimitri Ollikaisen vlogissa: Ruokakriisi – onko pahin edessä?
https://www.youtube.com/watch?v=7GTJO9cACow
Ville Lähde ja Mila Sell Kirkon Ulkomaanavun podcastissa: Lisääkö ilmastonmuutos nälkää?
https://www.supla.fi/episode/59158881-6ed5-519b-ba4e-c72fb4dfa348
Ville Lähteen vierailu JustFood -hankkeen podcastissa: Ruokamurroksen reilut politiikkakeinot
https://open.spotify.com/episode/5M78XTeUOvXi61BvXZAMQZ?si=ow_O5FHESaWau_bXW2jtZA&nd=1
Ville Lähde ohjelmassa “Pieleen mennyt historia”: Nälkä on vallan puutetta, ei ruoan puutetta
https://areena.yle.fi/podcastit/1-67588077
Hannah Ritchie, How much of global greenhouse gas emissions come from food?
https://ourworldindata.org/greenhouse-gas-emissions-food
Feed: A Food System Podcast
https://tabledebates.org/podcast
SUOMALAISTA TUTKIMUSTA
Ruokavarma
https://www.ruokavarma.info/
JustFood
https://www.justfood.fi/fi-FI
RuokaMinimi
https://projects.luke.fi/ruokaminimi/ -
Ympäristökeskustelussa toistuu tiuhaan väite, että väestönkasvu on ongelmien alkujuuri. Usein valitetaan myös, että väestöstä ei puhuta, ja peräänkuulutetaan “kovia keinoja”. Tässä jaksossa pureudutaan väestökehitystä koskeviin väitteisiin ja virheellisiin uskomuksiin. Onko käynnissä globaali väestöräjähdys? Ei, vaan globaali eriytyminen, jossa väestömäärä vähenee tai vakautuu yhtäällä ja kasvaa toisaalla. Sitkeän paikallisen kasvun taustalla on lisäksi tekijöitä, joihin puuttuminen vaatii ennen kaikkea “pehmeitä” keinoja, laajapohjaisen inhimillisen hyvinvoinnin turvaamista. Väestöennusteisiin onkin leivottu sisään oletuksia tulevien vuosien kehityksestä, ja siksi ne poikkeavat toisistaan rajusti. Väestömäärän ja ympäristövaikutusten suhde ei sekään aukea simppelillä kertolaskulla. Väestöasioita pitää oppia ymmärtämään paremmin, jotta päästään yli sitkeistä harhaluuloista.
Tunnusmusiikki ja kuvat: Tuomas A. Laitinen
soundcloud.com/biosresearch/sets/12-kaesitettae-maailmasta
Lisälukemistoa:
BIOS-uutiskirje 2/2024: Vuosisadan jälkipuoliskon päästökehityksestä
https://bios.fi/uutiskirje-2-2024/
Ville Lähde, “Vain pehmeät keinot tehoavat väestökehitykseen”
https://kehityslehti.fi/vain-pehmeat-keinot-tehoavat-vaestokehitykseen/
Ville Lähde, “Väestönkasvun perusasiat haltuun”
https://bios.fi/vaestonkasvun-perusasiat-haltuun/
Ville Lähde, “Lähteekö syntyvyys uudelleen nousuun vauraissa maissa? Ei siltä näytä.”
https://bios.fi/lahteeko-syntyvyys-uuteen-nousuun-vauraissa-maissa-ei-silta-nayta/
Ville Lähde ja Tero Toivanen, “Petteri Taalaksen virheelliset väestönäkemykset”
https://bios.fi/petteri-taalaksen-virheelliset-vaestonakemykset/
Ville Lähde, “Korona kitkee liikakansoitusta? EVA:n kummallinen kyselytutkimus”
https://bios.fi/korona-kitkee-liikakansoitusta-evan-kummallinen-kyselytutkimus/
Ville Lähde, “Ilmastonmuutos ja väestönkasvu” (Ylen keskusteluohjelma)
https://areena.yle.fi/podcastit/1-4522997
BIOS, “Huoltosuhde ei ole vain taloudellinen yhtälö”
https://bios.fi/huoltosuhde-ei-ole-vain-taloudellinen-yhtalo/
Adam Tooze, “Youth Quake. Why African Demography Should Matter to the World”
https://adamtooze.substack.com/p/chartbook-121-youth-quake-why-african
Our World in Data – Population Growth
https://ourworldindata.org/population-growth
Marcus Lu, “When Will the Global Population Reach Its Peak?”
https://www.visualcapitalist.com/when-will-the-global-population-reach-its-peak/
Helen Davidson, “China population decline accelerates as birthrates hit record low”
https://www.theguardian.com/world/2024/jan/17/china-population-decline-accelerates-as-birthrate-hits-record-low
Podcast “Are There Too Many People?” (Thomas Malthusista)
https://www.listennotes.com/podcasts/past-present-future/are-there-too-many-people-GeaD6PKlZX2/ -
Ympäristökriisi on yhtaikaa ykseys ja moneus. Ympäristöongelmia on valtava kirjo, eikä niistä ole löydettävissä mitään yhtä kaikkia yhdistävää tekijää. Ne vaihtelevat paikallisista globaaleihin, ja hetkellisistä historiallisesti kertautuviin. Ongelmien syyt ovat myös monenlaisia, minkä vuoksi tietynlaisia ympäristöongelmia ovat kohdanneet yhteiskunnat kautta historian, kun taas toiset ovat leimallisia nykyajalle. On ongelmia, jotka ovat tyypillisiä köyhyydelle ja turvattomuudelle ja toisaalta tiukasti vaurauteen ja ylikulutukseen kytkeytyviä. Kuitenkin tämän kaiken kirjavuuden ohella on ilmeistä, että elämme laajan ympäristökriisin aikakaudella. Ongelmat nivoutuvat toisiinsa ja vahvistavat toisiaan, ja globaalin talouden verkosto hävittää etäisyyksiä. Miten tätä moneuden ja ykseyden jännitettä pitäisi hahmottaa? Ja mitä ongelmia kumpuaa siitä, että poliittisesti on vahva paine pakottaa moninaisuus selkeisiin yksittäisiin mittareihin?
Tunnnusmusiikki ja kuvat: Tuomas A. Laitinen
https://soundcloud.com/biosresearch/sets/12-kaesitettae-maailmasta
Lisälukemisto:
BIOS-tutkimusyksikkö, Maailman aineksen käyttö kasvaa kasvamistaan
https://bios.fi/maailman-aineksen-kaytto-kasvaa-kasvamistaan-minne-ja-kenelle-luonnonvarat-virtaavat/
BIOS, “Miksi biodiversiteetin turvaamisesta laistetaan niin helposti?”
https://bios.fi/miksi-biodiversiteetin-turvaamisesta-luistetaan-niin-helposti/
BIOS, “Miksi puhe irtikytkennästä on hankalaa?”
https://bios.fi/puhe-irtikytkennasta/
BIOS-podcast
https://soundcloud.com/biosresearch/irtikytkennasta
BIOS, “Ilmaston laskuoppi muuttui – muuttuuko politiikka?”
https://bios.fi/ilmaston-laskuoppi-muuttui-muuttuuko-politiikka/
Yrjö Haila, “Jätteet ja nielut” https://netn.fi/fi/artikkeli/jatteet-ja-nielut
Yrjö Haila ja Ville Lähde, “Luonnon Politiikka” -teoksen esipuhe
http://www.villelahde.fi/wp-content/uploads/2013/09/Luonnon_politiikka_esipuhe.pdf
Jason Hickel, “A Response to McAfee”
https://www.jasonhickel.org/blog/2020/10/9/response-to-mcafee
Ville Lähde, “Life matters everywhere” https://bios.fi/en/life-matters-everywhere-the-notion-of-biodiversity-in-the-dasgupta-review_eng/
Ville Lähde, “Mitä Dasguptan raportti sanoo luonnosta ja taloudesta?”
https://bios.fi/dasguptan-raportti/
Ville Lähde, “Ympäristöfilosofian yhtenäisyydestä”
http://www.villelahde.fi/wp-content/uploads/2013/09/ympariston-yhtenaisyys-2005.pdf
Ville Lähde, “Sadan vuoden urakka”
https://bios.fi/sadan-vuoden-urakka-miten-ilmaston-kanssa-eletaan/
Ville Lähde, “Ilmastonmuutoksen tilannekatsaus Dubain ilmastokokouksen alla”
https://bios.fi/ilmastonmuutoksen-tilannekatsaus-dubain-ilmastokokouksen-alla/
Ville Lähde, “Joka päivä on ylikulutuspäivä”
https://bios.fi/joka-paiva-on-ylikulutuspaiva/
Ville Lähde, “Rousseau’s Rhetoric of ‘nature’”
https://trepo.tuni.fi/handle/10024/67890
Wim Carton, Carbon Unicorns
https://www.researchgate.net/publication/345992520_Carbon_Unicorns_and_Fossil_Futures_Whose_Emission_Reduction_Pathways_Is_the_IPCC_Performing
Requena-i-Mora & Brockington, “Seeing Environmental Injustices”
https://eprints.whiterose.ac.uk/183676/1/jpe-4765-requena-i-mora.pdf
Stockholm Resilience Center, “Planetary Boundaries”
https://www.stockholmresilience.org/research/planetary-boundaries.html
“Donitsitalous”
https://www.donitsitalous.fi/
Guardianin juttu muovin kierrätyksestä
https://www.theguardian.com/environment/2023/sep/28/plastic-eating-bacteria-enzyme-recycling-waste -
Rajaton aineellinen kasvu rajallisella planeetalla on mahdotonta, mutta miten asiat oikeastaan käyvät niukoiksi? Arkisesti ajatellen niukkuus on sitä, että jokin loppuu kesken. Tankki on tyhjä, kaivo kuivuu, kultasuoni tyrehtyy.... Tällainen absoluuttinen asioiden puute on kuitenkin vain yksi niukkuuden ulottuvuus. Tässä jaksossa tarkastellaan niukkuuden suhteellisuutta ja sen ekologisia ulottuvuuksia. Pähkinänkuoressa: jotain luonnonvaraa voi olla olemassa runsaasti, mutta se käy niukaksi suhteessa esimerkiksi käyttöönoton kustannuksiin tai käytön ekologisiin seurauksiin. Fossiilisia polttoaineita on kosolti, mutta suurin osa niistä pitää jättää maan uumeniin. Merenpohjan metallit ovat monille El Dorado, mutta niiden keruu tuhoaisi ikuisiksi ajoiksi hiljaisen elämän maailman. Myös luonnonvarojen uusiutuvuus on laaja kysymys: “kestäväkin” käyttö voi vaurioittaa niitä elämän järjestelmiä, joihin uusiutuminen nojaa. Ekologisesti viisas elämä vaatii moniulotteista niukkuuden ymmärrystä, mutta taloudelliset hahmotustavat ovat edelleen kovin kapeita.
Tunnnusmusiikki ja kuvat: Tuomas A. Laitinen
bios.fi/podcast-sarja-kaksito…-kasitetta-maailmasta
Lisälukemisto:
Ville Lähde, Niukkuuden maailmassa
http://www.villelahde.fi/niukkuuden-maailmassa/
Ville Lähde, Luonnonvarojen niukkuus ja runsaus https://bios.fi/luonnonvarojen-niukkuus-ja-runsaus/
Ville Lähde, Mitä maailman nälän voittaminen vaatii?
https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/79663
Ville Lähde, Päästövähennykset ja hiilen talteenotto – ei yhtäläisyysmerkkiä
https://bios.fi/paastovahennykset-ja-hiilen-talteenotto-ei-yhtalaisyysmerkkia/
Bendixen et al. Time is running out for sand
https://www.nature.com/articles/d41586-019-02042-4
Chung, Scheyder & Trainor, The Promise and risks of deep-sea mining
https://www.reuters.com/graphics/MINING-DEEPSEA/CLIMATE/zjpqezqzlpx/
Keen, What economists get wrong about climate change
https://iai.tv/articles/what-economists-get-wrong-about-climate-change-auid-1970
Michaux et al. Bottom-up estimation of the scope of tasks to completely phase out fossil fuels in Finland https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2211467X23002110?via%3Dihub
Nobel, America’s Radioactive Secret
https://www.rollingstone.com/politics/politics-features/oil-gas-fracking-radioactive-investigation-937389/
Roberts, The scariest thing about global warming (and Covid-19)
https://www.vox.com/energy-and-environment/2020/7/7/21311027/covid-19-climate-change-global-warming-shifting-baselines
Rousseau et al. Evolution of global marine fishing fleets and the response of fished resources
https://www.pnas.org/doi/10.1073/pnas.1820344116 -
Vaurauden ympäristökuorma on raskas. Luonnonvarojen ja ympäristöongelmien virrat kulkevat maailmassa eriarvoisesti: hyötyä enemmän yksille, haittoja enemmän toisille. Tutkimus toisensa jälkeen osoittaa, miten maailman vauraan vähemmistön ekologinen kuorma on suhteettoman suuri. Tutkimusasetelman vaihtelevat, mutta pääviesti pysyy samana, ja todistusaineisto on vahva. Liian vahva keskittyminen ylikulutukseen voi kuitenkin häivyttää näkyvistä sen, että kaikkien ihmisten arkisen elämän ylläpitäminen vie sekin valtavasti energiaa ja luonnonvaroja. Tämäkin ympäristökuorma on mittava. Määrän lisäksi on siis hahmotettava laatu. Välttämättömiä inhimillisiä tarpeita voidaan tyydyttää lukuisin eri tavoin, joiden ympäristövaikutusten erot ovat valtaisat. Ylikulutuksen, vaurauden ja oikeudenmukaisuuden ohella on katsottava niitä tarpeentyydytyksen järjestelmiä, joiden piirissä me kaikki syömme, liikumme, asumme, tervehdymme, saamme vaatetta päällemme tai kerrytämme oppimista ja kulttuuria. Ilman tätä näkökulmaa emme voi hahmottaa ekologisen jälleenrakennuksen luonnetta.
Tunnnusmusiikki ja kuvat: Tuomas A. Laitinen
bios.fi/podcast-sarja-kaksito…-kasitetta-maailmasta
Lisälukemistoa:
BIOS, Kulutuksen vähentäminen – vaatimus ja vastareaktio
https://bios.fi/kulutuksen-vahentaminen-vaatimus-ja-vastareaktio/
Hirvilammi et al., Kohtuuden rajat?
https://research.aalto.fi/en/publications/kohtuuden-rajat-yksin-asuvien-perusturvan-saajien-elintaso-ja-mat
Knuuti, Kehitysapua köyhiltä rikkaille
https://maailmankuvalehti.fi/2023/1/pitkat/kehitysapua-koyhilta-rikkaille-hyodymmeko-koyhista-maista-enemman-kuin-ne-hyotyvat-avustamme/
Lummaa, Tekojen ja valintojen merkityksestä
https://bios.fi/tekojen-ja-valintojen-merkityksista/
Lähde, Mitä Dasguptan raportti sanoo ympäristöstä ja taloudesta?
https://bios.fi/dasguptan-raportti/
Lähde, Yksilökeskeisyys vie silpputiedon viidakkoon
https://www.villelahde.fi/yksilokeskeisyys-vie-silpputiedon-viidakkoon/
Lähde et al. The crises inherent in the success of the global food system
https://doi.org/10.5751/ES-14624-280416
Laakso & Aro (toim.) Planeetan kokoinen arki
https://kauppa.gaudeamus.fi/sivu/tuote/planeetan-kokoinen-arki/4047613
A Good Life Within Planetary Boundaries -sivusto
https://goodlife.leeds.ac.uk/
Beyond Primary Energy -raportti
https://assets-global.website-files.com/62b9fb2aad2275b3dcfe568b/64a6e7c8bf3662ad7a43a57f_Rapport_Efficacite%CC%81_Energe%CC%81tique_V3.pdf
Bärnthaler & Cough, Provisioning for sufficiency
https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/15487733.2023.2218690
Creutzig et al. Deman-side solutions to climate change mitigation consistent with high levels of well-being
https://www.nature.com/articles/s41558-021-01219-y
Fanning & Hickel, Compensation for atmospheric appropriation
https://www.nature.com/articles/s41893-023-01130-8
Millward-Hopkins et al. Providing decent living with minimum energy
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0959378020307512
Ritchie, There are many reasons to invest in women’s education. Reducing CO2 emissions isn’t one of them.
https://www.sustainabilitybynumbers.com/p/co2-and-fertility-rates
Ritchie, Electrification is efficiency: the world will need less energy after the transition
https://www.sustainabilitybynumbers.com/p/electrification-energy-efficiency
Ritchie, How much does aviation contribute to climate change?
https://www.vox.com/future-perfect/23939076/norway-electric-vehicle-cars-evs-tesla-oslo
Wiedmann et al. Scientists’ Warning on Affluence
https://www.nature.com/articles/s41467-020-16941-y
Zipper, Why Norway – the poster child for electric cars – is having second thoughts
https://www.vox.com/future-perfect/23939076/norway-electric-vehicle-cars-evs-tesla-oslo -
Jokainen elävä olento, sekä jokainen ihmisyhteisö, tarvitsee ainetta ja energiaa ympäröivästä maailmasta elääkseen, uusiutuakseen – ja myös muuttuakseen. Tämä on aineenvaihduntaa, eli kirjaimellisesti aineen vaihtamista itsen ja muun maailman välillä, ja se on kaiken elämisen luonnonvälttämättömyys. Aineenvaihdunnassa myös olennon rajat maailmaansa sumentuvat: esimerkiksi ihmisen aineenvaihdunta nivoutuu osaksi monenlaisia työkaluja ja instituutioita. Aineenvaihdunnan rihmasto voi kurottaa kauas, maailman toiselle laidalle. Tarkastelemalla yhteiskuntien sosio-ekologista aineenvaihduntaa voidaan myös hahmottaa paremmin, miten yhteiskunnat kautta historian ovat olleet hyvin erilaisia ja miten omaleimainen moderni globaali maailmantalous on. Ekologisten kriisien äärellä fossiilitaloudessa kasvaneiden yhteiskuntien täytyy muuttaa aineenvaihduntaansa perusteellisesti, muuttua toisenlaisiksi olennoiksi.
Tunnnusmusiikki ja kuvat: Tuomas A. Laitinen
Lisälukemistoa:
BIOS-tutkimusyksikkö, Maailman aineksen käyttö kasvaa kasvamistaan
https://bios.fi/maailman-aineksen-kaytto-kasvaa-kasvamistaan-minne-ja-kenelle-luonnonvarat-virtaavat/
BIOS-tutkimusyksikkö, Mitä on vetytalous?
https://bios.fi/mita-on-vetytalous/
Ville Lähde, Historian kattoteorian lähteillä
https://netn.fi/fi/artikkeli/historian-kattoteorian-lahteilla
Ville Lähde, Historian tuhojen peili?
https://netn.fi/fi/artikkeli/historian-tuhojen-peili
Ville Lähde, Yhteiskunnallinen aineenvaihdunta, mitä se on?
https://bios.fi/yhteiskunnallinen-aineenvaihdunta-mita-se-on/
Antti Salminen & Tere Vadén, Energia ja kokemus
https://netn.fi/fi/julkaisu/energia-ja-kokemus
Tere Vadén, Öljynpaisumuksesta vedenpaisumukseen
https://netn.fi/wp-dev/wp-content/uploads/2020/09/netn192-08.pdf
Kuunneltavaa:
Fall of Civilizations -podcast
https://fallofcivilizationspodcast.com/
Keskustelussa käsiteltyjä tutkimuksia:
Emily Elhacham et al., Global human-made mass exceeds all living biomass
https://www.nature.com/articles/s41586-020-3010-5.epdf?sharing_token=oKstYatwdRZCrAcTagRco9RgN0jAjWel9jnR3ZoTv0MLvUZ1C0L35yEQYHf_pwmiKx-xqIzWDg-_bH8WmUJdQoZLCBiHLXRNcMkwwfyHzDlvbTD_X95ClCD9Dm1NwHnTBkKIUxBD2Z0BK9pVkFQp8A6pDOnfvxsUdUyN6-ztR4JSB7SZTjhuQ5h-JMnVNrZI0zJNWtN8pMWhqeq7dNrJP7Frh33-jSshBuScIQVzClI%3D&tracking_referrer=www.smithsonianmag.com
Helmut Haberl et al. Contributions of sociometabolic research to sustainability science
https://epub.boku.ac.at/obvbokoa/content/titleinfo/3787012/full.pdf
Yrjö Haila, How Tightly is the Human Political Society Anchored in Nature?
https://www.yhys.net/how-tightly-is-the-human-political-society-anchored-in-nature/
Magnus Nyström et al., Anatomy and resilience of the global production ecosystem
https://www.nature.com/articles/s41586-019-1712-3
Hannah Ritchie, Wild mammals make up only a few percent of the world’s mammals
https://ourworldindata.org/wild-mammals-birds-biomass
Anke Schaffartzik et al., The global metabolic transition: Regional patterns and trends of global material flows, 1950–2010
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4375797/
Tere Vadén et al., To continue to burn something?
https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S2214629619303007 -
Mitä on elämä? Miksi planeetta, jossa on elämää, on niin ainutlaatuinen paikka? Elämä ei vain saavu jonnekin, vaan se muokkaa väistämättä ympäristöään ja ylläpitää oman olemassaolonsa edellytyksiä. Tämä on yhteistä kaikelle elämälle, myös ihmisen toiminnalle, mutta miten ajatella ympäristökriisiä tämän valossa? Vahva erottelu luonnollisen ja luonnottoman ei auta – sillä ympäristöongelmat ovat mahdollisia taustalla olevien luonnonprosessien vuoksi. On pureuduttava yksityiskohtaisemmin siihen, millaisia vaikutuksia ihmisyhteisöjen toiminnalla on ollut ympäristöönsä, eri aikoina ja eri alueilla. Kun tavoitellaan kestävämpää elämää, ei tule pyrkiä vakaaseen tasapainoon vaan kykyyn muuttua, sopeutua ja muokata itseään.
Tunnnusmusiikki ja kuvat: Tuomas A. Laitinen
https://bios.fi/podcast-sarja-kaksitoista-kasitetta-maailmasta
Lisälukemistoa:
Yrjö Haila, “Jätteet ja nielut” https://netn.fi/fi/artikkeli/jatteet-ja-nielut
Ville Lähde, “Life matters everywhere” https://bios.fi/en/life-matters-everywhere-the-notion-of-biodiversity-in-the-dasgupta-review_eng/
Ville Lähde, Niukkuuden maailmassa http://www.villelahde.fi/niukkuuden-maailmassa/
Antti Salminen ja Tere Vadén, Elo ja anergia https://netn.fi/fi/kirjat/elo-ja-anergia
Vaclav Smil, Energy in Nature and Society https://mitpress.mit.edu/9780262693561/energy-in-nature-and-society/ -
Äänitallenne BIOS-festivaalin puheohjelmasta torstaina 13. lokakuuta 2022. Välisoitot Timo Lassy.
0t 0min Tervetuloa (Karoliina Lummaa)
0t 5min Maailman tila ja Suomi (Ville Lähde)
0t 25min Teollisen murroksen tiedevetoinen suunnittelu (Paavo Järvensivu) + videokommentit Ilmastopaneeli, Kestävyyspaneeli, Luontopaneeli
1t 00min Politiikkapaneeli (Tero Toivanen): Atte Harjanne (vihr), Hilkka Kemppi (kesk), Mai Kivelä (vas), Matias Mäkynen (sdp) ja Saara-Sofia Sirén (kok)
1t 50min Mediapaneeli (Julia Jousilahti, Demos Helsinki): Tuomas Niskakangas (HS), Maija Elonheimo (YLE), Timo Harjuniemi (Demos Helsinki)
2t 30min BIOS-ekonomisti (Jussi Ahokas)
2t 45min Yleisökysymykset ja -kommentit -
Keskustelemassa europarlamentaarikot Miapetra Kumpula-Natri (SDP), Ville Niinistö (VIHR) ja videokommentilla Silvia Modig (VAS) sekä tieteen edustajana Tuotannon ja kulutuksen keskuksen johtaja, professori Jyri Seppälä (SYKE). Keskustelun erityisteemana on metsien käytön sovittaminen ympäristön ja ilmaston kannalta kestäviin raameihin.
Keskustelu pidettiin Eurooppa-salissa (Helsinki), 9.9. 2022
Ks. myös https://youtu.be/EYjja_sFWUI -
Keskustelemassa ovat europarlamentaarikot Mauri Pekkarinen (KESK), Sirpa Pietikäinen (KOK) ja Nils Torvalds (RKP) sekä tieteen edustajana johtava asiantuntija Jyri Maunuksela (LUKE). Keskustelun erityisenä painopisteenä ovat uusien biojalostusteknologioiden potentiaalit sekä yritysten ja julkisen sektorin yhteistyö potentiaalien hyödyntämisessä.
Keskustelu pidettiin 9.9. 2022.
Ks. myös https://youtu.be/bRncLQXDTW4 -
Sarjan kymmenes jakso poikkeaa aikaisemmista: nyt äänessä ovat Antti Majavan johdolla BIOS-tutkijat, jotka palaavat sarjan teemoihin, jakso jaksolta. Mitä olemme kuulleet, mitä oppineet? Mitkä kysymykset nousevat esiin? Ja ennen kaikkea, mitä pitäisi tehdä ja kenen? Metsissä ratkeavat monet suomalaisen maan- ja resurssien käytön keskeiset kysymykset ja metsät ovat suuressa roolissa ilmastokriisiin vastaamisessa ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa. Metsänomistajien asema korostuu ja metsäteollisuudella on tärkeä taloudellinen tehtävä myös tulevaisuudessa. Mitä riskejä ja mahdollisuuksia on näkyvissä?
Kuva: Antti Majava
https://bios.fi/metsapodcast/ -
Sarjan yhdeksännessä jaksossa keskustellaan metsien käytön ekologisen kestävyyden takeena toimivista sertifikaateista ja erityisesti parhaillaan päivitettävästä PEFC -sertifikaatista, johon kuuluu 90% Suomen talousmetsistä. Keskustelemassa ovat Aalto-yliopiston vastuullisen liiketoiminnan professori ja Suomen Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin jäsen Minna Halme sekä Helsingin yliopiston metsätieteen vanhempi yliopistonlehtori Timo Kuuluvainen.
https://bios.fi/metsapodcast/ -
Sarjan kahdeksannessa jaksossa hahmotetaan metsäsektorin toimintaympäristön muutosta metsätalouden ja metsänomistajan näkökulmasta. Keskustelemassa ovat Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan työelämäprofessori ja Euroopan metsäinstituutin vanhempi tutkija Lauri Hetemäki sekä Itä-Suomen yliopiston Metsätalouden suunnittelun professori Timo Pukkala.
Kuva: Aamusumua Keravanjoella. Simo Räsänen, Wikimedia Commons.
https://bios.fi/metsapodcast/ - Visa fler
