Spelade
-
Kuvataiteilija ja kirjailija Riikka Juvoselle Maria on ehtymätön inspiraation lähde. Marian ikuisen neitsyyden ylikorostamista ortodoksikristitty Juvonen ei sen sijaan täysin ymmärrä.
Riikka Juvonen on tehnyt lukuisia taideteoksia, joissa Maria on pääosassa. Jeesuksen äidissä kiehtoo niin inhimillinen kuin jumalallinen ulottuvuus.
- Mitä voi enempää olla äitiydessä, niin hyvässä kuin pahassa. Kaikki se on Marian persoonassa, sanoo Juvonen.
Maria on Juvosen mielestä ollut myös kova esimerkki naisille. Joidenkin ortodoksisessa kirkossa Mariaan liittyvien uskonkohtien ylikorostamista hän pitää välillä jopa loukkavaana. Juvosta ärsytti kerran diakonin rukous, jossa monta kertaa toisteltiin ajatusta Mariasta ikuisena neitsyenä.
- Jos tässä onkin kyse miesten omasta häpeästä? Miehen täytyy nähdä nainen, jos synnytti Jumalan, ikuisesti koskemattomana. Niin kuin naisen normaalissa elämässä olisi jotain sellaista, mikä ei ole siihen rooliin sopivaa, Juvonen pohtii.
-
Tällä kertaa saamme vieraaksemme Oulun yliopiston dosentin Juha Hiltusen. Hän on tutkinut Torinon käärinliinaa yli 30 vuotta. Onko käärinliina aito vai väärennös?
-
Paavi Benedictus XVI:n teologiasta väitellyt Emil Anton ei ihmettele, miksi paavi kiinnostaa myös luterilaisia. Anton löytää katolisia elementtejä jokaisesta herätysliikkeestä.
Paavi Benedictus XVI piti kuuluisan puheen saksalaisessa Regensburgin yliopistossa vuonna 2006. Puhe jäi elämään erityisesti sen vuoksi, että puheessaan paavi lainasi keskustelua kristityn keisarin ja oppineen muslimin välillä. Puhe ymmärrettiin kritiikiksi islamia kohtaan ja se aiheutti paljon levottomuuksia ympäri maailmaa.
Mistä puheessa oli kyse ja mitä paavi todella yritti sanoa? Kuuntele Kirkon ihmeellisimpien tarinoiden uusin jakso.
-
Keitä olivat itämaan tietäjät? Ja oliko olemassa oikea Betlehemin tähti? Eero ja Heikki miettivät, onko Joulupukista uskonnoksi. Ja lopussa on taas lahjojen aika.
Kristilliseen jouluun on vuosisatojen tarttunut vuosisatojen aikana erikoisia perinteitä. Martti Luther halusi puhdistaa joulun liian paavillisista elementeistä ja antoi joulupukille kyytiä. Miten se vaikuttaa suomalaiseen jouluun? Espanjan Kataloniassa taas jouluseimen ääreen ilmestyi pahennusta herättävä hahmo.
Mikä joulussa on aitoa ja mikä muualta tuotua? Kirkon ihmeellisimpien jaksojen joulujaksossa pohdimme erilaisia perinteitä Suomessa ja ulkomailla.
-
Toisen tuotantokauden ensimmäisessä jaksossa Eero ja Heikki sukeltavat samantien teologian syvään päätyyn - maailmanlopun ennustuksiin. Miksi adventistien taustalta löytyvien milleriittien ennustus meni metsään? Mitä ylöstempauksesta pitäisi ajatella?
Kristinusko on metsään menneistä ennustuksista huolimatta lopunajan uskonto, joka uskoo tulevan maailman elämään. Mutta mikä yhteys on ilmastonmuutoksella ja maailmanlopulla? Passivoiko usko maailmanloppuun taistelussa ilmastonmuutosta vastaan?
Kirkon ihmeellisimmät tarinat ilmestyy toisella tuotantokaudella joka toinen perjantai. Mutta poikkeus vahvistaa säännön – heti ensi viikolla luvassa uusi jakso!
-
Suomen kirkon historiassa on yksi ainutlaatuinen massatapahtuma, jonka laajuus herättää ihmetystä vielä 33 vuoden jälkeen. Billy Graham keräsi Olympiastadionille vuonna 1987 valtavan määrän väkeä - enemmän kuin mikään muu tapahtuma koskaan lukuunottamatta urheilukilpailuja. Ja miksipä ei, niin ihmeellinen hahmo Graham oli.
Mutta mikä teki Billy Grahamista niin poikkeuksellisen kirkonmiehen, että hän esimerkiksi kykeni solmimaan henkilökohtaisen suhteen kahdentoista Yhdysvaltain presidentin kanssa? Eero ja Heikki miettivät myös mikä on Grahamin perintö.
-
Pastori Martin Luther King Jr, oli käänteentekevä ihmisoikeustaistelija. Voivatko tuoreet hänen yksityiselämäänsä koskevat paljastukset tahrata juhlitun sankarin perinnön?
Uuden tuotantokauden jakson ensimmäisen päähenkilön, Martin Luther King jr:n kansanliike purki Yhdysvaltojen häpeällisen rotuerottelujärjestelmän. 50- ja 60-luvuilla maan sisäiset jännitteet olisivat voineet johtaa ihmisryhmien väliseen väkivallan kierteeseen, mutta King ihmeellisellä tavalla kykeni pitämään mielenosoitukset rauhanomaisina.
Miksi King nimettiin Martti Lutherin mukaan, vaikka hän oli baptisti? Millaiset olivat kristillisen ja islamilaisen vapautusliikeen erot Kingin aikana? Entä millaista hänen teologiansa oli?
Kirkon ihmeellisimmät tarinat on toteutettu yhteistyössä Kotimaa-lehden kanssa.
Ehdota meille aihetta tai lähetä palautetta osoitteeseen palaute@kirkonihmeellisimmättarinat.fi
Facebook: https://www.facebook.com/kirkonihmeellisimmattarinat
Twitter: https://twitter.com/KirkonTarinat -
Portugalin Fatimassa reilu sata vuotta sitten tapahtuneet väitetyt Marian ilmestykset hämmentävät edelleen mieliä. Kristinuskon modernista historiasta on vaikea löytää toista näin selittämätöntä tapausta. Neitsyt Marian ilmestyi tällöin useita kertoja lapsijoukolle. Näihin ilmestyksiin liittyy myös niin kutsuttu aurinkoihme, jota todisti jopa satatuhatpäinen ihmisjoukko.
Kirkon ihmeellisimmät tarinat -podcastin uusin jakso kertoo Fatiman Marian tarinan ja pohtii mitä siitä pitäisi ajatella. Kuvaamme myös muutamia muita Marian ilmestyksiä. Tämänkertainen podcast kertoo myös, millaisia salaisuuksia Maria paljasti Fatiman lapsille ja millaista kuohuntaa ne myöhemmin aiheuttivat katolisessa kirkossa.
-
17-vuotias maalaistyttö päätyi Ranskan sotajoukkojen johtajaksi ja käänsi ällistyttävällä tavalla satavuotisen sodan kulun. Häntä ohjasivat pyhät näyt, mutta lopulta hänen tiensä johti roviolle. Eero ja Heikki kertovat Jeanne d’Arcin tarinan ja pohtivat sen ihmeellisiä puolia.
Miten lukutaidoton tyttö voi yhtäkkiä johtaa Ranskan sotajoukot voittoihin? Miksi miesten vaatteet joutuivat hänen kohtalokseen? Ja miten Jumala voidaan ottaa sodankäynnin avuksi? Millä periaatteella Jumala valitsee sodassa puolensa?
Kirkon ihmeellisimmät tarinat on toteutettu yhteistyössä Kotimaa-lehden kanssa.
Ehdota meille aihetta tai lähetä palautetta osoitteeseen palaute@kirkonihmeellisimmättarinat.fi
Facebook: https://www.facebook.com/kirkonihmeellisimmattarinat
Twitter: https://twitter.com/KirkonTarinat -
Pyhä Helena oli Konstantinus Suuren, Rooman ensimmäisen kristityn keisarin, äiti. Voidaan ajatella, että Helenan ansiosta kristittyjen vainot lakkasivat. Kertomuksen mukaan hän löysi Jerusalemista Jeesuksen todellisen ristin.
Mutta oliko risti oikea? Ja mitä sille lopulta kävi? Entä mitä kävi muille Helenan löytämille pyhäinjäännöksille, kuten Jeesuksen saumattomalle paidalle?
-
Vuonna 1998 Paavi Johannes Paavali II julisti pyhimykseksi Edith Steininin, joka tunnetaan myös luostarinimellään Ristin Teresa Benedicta. Juutalaiset järjestöt vastustivat kanonisointia. Mistä oikein oli kysymys?
Juutalaiset olivat sitä mieltä, että Edith Stein kuoli juutalaisuutensa vuoksi Auschwitzin keskitysleirilla vuonna 1942. Katolinen kirkko puolestaan esitti, että Steinin kuolemaan johtanut syy oli hänen kristillinen uskonsa. Hän oli siis kristitty marttyyri. Molemmat ovat tavallaan oikeassa.
-
Kristinuskon esineistöstä yksi mieltä kuohuttavimmista on Graalin malja. Mutta miksi Jeesuksen käyttämästä ehtoollismaljasta on noussut näin suuri haloo?
Varhaiset kristityt alkoivat viettää muistoateriaa eli ehtoollista hyvin pian Jeesuksen kuoleman jälkeen. Opetuslapset siis luultavasti ymmärsivät viimeisen ehtoollisen merkityksen jo ensimmäisenä kiirastorstaina. Vaikka modernin ihmisen reaktio Graalin maljan tyyppisiin esineisiin on yleensä epäilys, olisi ehkä jopa ihmeellisempää, jos näin merkittävää esinettä ei olisi otettu talteen muistoesineeksi.
Toinen asia tietenkin on, onko Graalin malja voinut säilyä meidän päiviimme asti. Ehdokkaita Graalin maljaksi on kuitenkin lukuisia.
Eero ja Heikki tutkivat erilaisia ehdokkaita Graalin maljaksi ja lopuksi löytävät ihan oikean Graalin maljan – mutta mistä?
-
Ristiretket antoivat meille monta tarinaa, ehkä kiehtovin niistä on lasten ristiretki. Se päättyi huonosti. Ristiretkiä pidetään varsin usein syynä kristinuskon ja islamin vaikealle rinnakkaiselolle. Mutta onko asia niin yksioikoinen?
Innostus ristiretkiin oli kova, mutta ihan kaikki ei mennyt sotaoppikirjojen mukaan. Esimerkiksi aivan ensimmäinen ristiretki oli melko onneton yritys. Tämä kansan ristiretkeksi kutsuttu ensimmäinen ristiretki vuonna 1096 päättyi lähes kaikkien osallistujien kuolemaan. Tämä saattoi olla odotettu lopputulos porukalta, jota kuvaillaan lukutaidottomaksi joukoksi epäpäteviä talonpoikia, joilla ei ollut tietoa päämäärästä ja jotka uskoivat jokaisen vastaan tulleen kaupungin olleen Jerusalem.
Ristiretkien historiaan kuuluu eräs vielä kansan ristiretkeä surkeampi tarina. Kertomuksen mukaan vuonna 1212 tapahtui lasten ristiretki, johon erään laskelman mukaan osallistui peräti 50 000 lasta. Tämä monivaiheinen tarina päättyy tragediaan, jossa osa lapsista myydään orjiksi ja iso osa kuolee Alppien ylitykseen.
-
Jos suomalaiset kirkossakävijät näyttävät keskimäärin entistä harmaahapsisemmilta, sama kehitys
on nähtävissä Euroopan luostareissa. Kun luostareihin ei tosiaan enää ole sitä kaikkein kovinta tunkua, niin mitä me olemme menettäneet?Kirkon ihmeellisimmät tarinat sukeltaa luostarien historiaan ja poimii sieltä kolme luostarilaitoksen isää. He kaikki elivät vaiheikkaat elämät. Samalla pohditaan luostareiden merkitystä ja asemaa tänä päivänä. Onko luostarien uusi tuleminen mahdollinen?
-
Historian saatossa Israelin kymmentä kadonnutta heimoa on etsitty vaikka mistä. Moni uskoo useiden heimojen jo löytyneen. Heimojen ympärille on kehittynyt tieteenala, joka tuottaa uskomattomia teorioita heimojen kohtaloista. Yksi teoria johtaa jopa Suomeen asti.
Mutta mitä nämä heimot olivat ja miksi ne katosivat? Entä millä kansoilla voi olla perusteet väittää polveutuvansa kadonneista heimoista? Eero ja Heikki tutustuvat aiheeseen, jossa totuus on usein tarua ihmeellisempää.
-
Nikolaus Rungius toimi Keminmaan kirkkoherrana vuosina 1616-1629. Hänen kerrotaan
todenneen ennen kuolemaansa kuuluisat sanat: ”Jos sanani eivät ole totta, ruumiini mätänee,
mutta jos ne ovat totta, se ei koskaan mätäne.” Tämä uhoa täynnä oleva tokaisu olisi varmaan
haihtunut varsin pian historian lehdiltä, ellei Nikolaus Rungiuksen ruumista olisi löydetty 1700-
luvulla kirkon lattian alta kokonaisena ja hyvin säilyneenä muumiona. Kovin rauhassa Rungius ei ole saanut olla kuolemansa jälkeen. -
Lähetyssaarnaaja Martti Rautasen kähveltämä taikakivi hiertää edelleen
namibialaisten kengissä.Syyskuussa 2019 Suomi sai korkea-arvoisia vieraita Namibiasta. Pääministeri Antti Rinne
oli kutsunut varapresidentti Nangolo Mbumban vierailulle. Tapaamisen yhteydessä
Mbumba antoi ymmärtää, että Suomella on hallussaan kivenpalanen, jonka Namibia haluaa
takaisin. Mistä oikein olikaan kyse? -
Kirkon ihmeellisimmät tarinat -podcastin toisessa jaksossa katolinen pappi Oskari Juurikkala kertoo kääntyneensä rukouksessa Pyhän Henrikin puoleen, kun Suomen katolinen piispa Teemu Sippo jäi yllättäen eläkkeelle.
Luterilaisesta näkökulmasta pyhimykset vaikuttavat oudoilta hahmoilta ja heidän rukoilemisensa tuntuu epäilyttävältä. Kysymme Juurikkalalta, mitä pyhimykset oikein ovat ja miten sellaiseksi tullaan. Ja miksi katoliset haluavat osoittavat rukouksiaan myös pyhimyksille?
Puhumme Opus Deissä vaikuttavan Juurikkalan kanssa myös siitä, voiko Jeesusta pitää esikuvana vai olisiko ihmiselle helpompaa ottaa esikuvaksi pyhimys. Ja onko luterilainen kirkkomme menettänyt jotain, kun kaikki päätetään porukalla eikä kukaan ole parempi toista. Tarvitsisimmeko me jälleen pyhimyksiä esikuviksemme?
-
Torinon käärinliinaa pidetään maailman tutkituimpana yksittäisenä esineenä. Se on yhä mieliä kiihottava mysteeri,
joka jakaa mielipiteitä ja jonka tutkimiseen moni tiedemies on uhrannut koko elämänsä. -
Moni muistaa Piispa Henrikin ja Lallin – mutta kuka enää muistaa Kerttua? Suomen kirkon ehkä
keskeisin tarina on värikkäämpi kuin moni muistaa.Oliko Henrik edes historiallinen hahmo? Jos ei, kenelle Turun Tuomiokirkosta löytynyt pääkallo sitten kuuluu?
- Visa fler
