Lyssna senare

  • Aiemmat osat kiintymyssuhdeteoriaa käsittelevästä podv´cast sarjasta voit lukea/kuunnella täältä:

    Osa 1

    Osa 2

    Tällä podcastilla vastaan kuulijoiden kysymyksiin, avaan lisää ristiriitaisen kiintyjän ja välttelevän kiintyjän kipeää suhdedynamiikkaa. 

    Lisäksi käsitellään mm.

    Sitä mistä tietää onko toinen oikeasti halukas päästämään lähelle?

    Miksi muutos on niin vaikeaa, vaikka teoriassa sitä haluaisikin?

    Miten myös omat lapsuuden keskeenjääneet ihmissuhde kuviot heijastuvat aikuisiin parisuhteisiin?

  • Edellisessä kirjoituksessa alustin kiintymyssuhdeteorian pohjaa. Voit lukea kirjoituksen TÄÄLTÄ

    Tässä kirjoituksessa kerron hieman lisää eri kiintymystyyleistä ja voit kuunnella tekstin lopussa olevalta podcastilta lisää, sekä kiintymystyyleistä että ristiriitaisen ja välttelevän kiintymystyypin suhde dynamiikasta, joka on monelle kipeän tuttu.

    Lyhykäisyydessään toinen suhteesta kaipaa jatkuvasti enemmän yhteyttä ja emotionaalista läheisyyttä, ja toinen tyyppi taas pitää erilaisin keinoin etäisyyttä ja ehkä epävakauttakin suhteesta yllä.

    Ristiriitainen kiintymystyyppi:

    Kokee olevansa usein suhteessa alta-vastaaja, tai se jonka täytyy joko jahdata toista tai maanitella toista avautumaan/eheytymään

    Sotkee helposti räiskyvät ja epävakaat vuoristorata tunteet rakkaudeksi ja intohimoksi (Vinkki: Rakkauteen ei kuulu pelien pelaaminen)

    Konfliktitilanteissa saattaa aluksi olla dramaattinen, uhata erolla, ottaa protestiksi etäisyyttä. Kaiken tämän tarkoitus on saada toisesta reaktio, joka sanoisi: Olet minulle tärkeä. Jos tätä reaktiota ei tule, alkaa ristiriitaisen tyypin ahdistus lisääntyä, eikä hän oikein pysty keskittymään muuhun, kuin kumppanin ajattelemiseen.

    On usein suhteessa valmis työstämään haavoja ja haasteita, välillä ja valitettavan usein silloinkin, kun toinen ei ole

    Ei osaa välttämättä viestiä tarpeistaan ja toiveistaan suoraan, suhteen alussa yrittää usein esittää "ei-tarvitsevaa". Viestii tarpeistaan epäsuorasti ja mielenosoituksellisesti

    Eheytyäkseen tämän tyypin on tärkeää tehdä rauha omien tarpeidensa kanssa ja alettava ilmaisemaan niitä suoraan. Sekä alettava uskomaan, että hän on ihmisenä itse riittävä, ihana ja ansaitsee hyvää ja kunnioittavaa kohtelua.

    Välttelevä kiintymystyyli:

    Haluaa säilyttää etäisyyden suhteessa, varsinkin emotionaalisen. Suhteessa ollessaan kuitenkin välillä päästää toista lähemmäs, mutta sen jälkeen usein "säikähtää" ja ottaa taas etäisyyden

    Syvällä sisimmissään kaipaa myös turvallista kiintymistä, mutta se on niin pelottavaa ja vierasta että tämä tarve on täytynyt kieltää itseltäänkin

    On ihmissuhteissa usein se "toista satuttava" osapuoli: antaa ymmärtää, vihjailee, jättää asiat roikkumaan, ei sitoudu ja pitää toisen näin varpaillaan

    Saattaa kokea kumppanin tarpeet ja toiveet taakkoina ja rajoituksina ja saattaa myös sanoa toiselle että tämä on liian tarvitseva tai että ei ole hänen vastuullaan tehdä toiselle hyvää oloa. Nämä kommentit sanotaan usein halveksunnan ja hylkäämisen sävyllä

    Tutkimuksien mukaan välttelevän kiintymystyylin ihmiset ovat onnettomimpia, sillä he tavallaan taistelevat jatkuvasti luontaista tarvetta kiintymisen tarvetta vastaan

    Eheytyäkseen, tämän tyypin on tärkeä nähdä ja myöntää oma yksinäisyytensä ja alkaa altistumaan aidolle haavoittuvuudelle ihmissuhteissa valtapelien sijaan

    Turvallinen kiintymystyyli:

    Kaipaa tunnetason läheisyyttä, mutta viihtyy myös itsekseen.

    Erillisyys sekä läheisyys toisesta ovat molemmat turvallisia

    Turvallinen kiintyjä uskoo että on hyvän kohtelun arvoinen ja kohtelee myöstä toista huomioiden ja kunnioittaen

    Kommunikoi usein suoraan ja pelaamatta, sillä omia tarpeita ei ole tarpeen piilottaa tai kieltää

    Turvallisuus lisää turvallisuutta: Vaikka turvallinen olisi parisuhteessa välttelevän tai ristiriitaisen kiintyjän kanssa, se usein lisää myös toisen osapuolen turvallisuutta. Tosin, turvallinen kiintyjä harvoin on suhteessa jossa toinen jatkuvasti hakee etäisyyttä.

    Turvallinen kiintyjä ei silti ole täydellinen, vaan ihan ihminen jota koskee ihmisyyden kaikki tunteet. Turvallinen kiintyjä voi siis myös olla masentunut, hänellä voi olla huono itsetunto ja hänellä on omat pelkonsa. He ovat kuitenkin mentaalisesti joustavia ja turvallisen kiinnittymisen pohja tuo turvaa ja luottamusta elämän haasteiden äärellä

    Tutkimuksien mukaan turvallisesti kiintyneet ovat onnellisimpia

    Kiintymystyylinsä tunnistaminen voi tuntua vähän kipeältä (Näin kokevat usein ristiriitaiset kiintyjät sekä välttelevät).

    Samalla se voi olla hyvin helpottavaa ja lisätä ymmärrystä siitä, miksi parisuhteissa on toistuneet samanlaiset kaavat kerta toisensa jälkeen. Hyvä uutinen on se, että omaa kiintymystyyliä VOI lähteä eheyttämään kohti turvallista. Realistinen uutinen on se, että se ei tapahdu ihan viikossa, ei usein vuodessakaan. Pienin, armollisin ja sopivan kokoisin askelin. Ja muistaen, että vaikka kiintymystyyli olisikin ristiriitainen tai välttelevä, se ei tee ihmisestä rikkinäistä kai kelpaamatonta. Meillä on erilaiset eväät elämälle, ja sekin on osa ihmisyyttä.

    Kiinnostutiko aiheesta? Aikuinen kiintymyssuhde verkkoluentosarja on 15.4 asti tarjouksessa 34€ (49€)

    Ilmoittaudu mukaan täältä

  • Kiintymyssuhdeteoria on avannut silmiäni omille parisuhteessa nouseville, hämmentäville tunteilleni. Kiintymyssuhde teorian ymmärtäminen on hellittänyt myös häpeän tunnetta, jota olen kokenut omista "lapsellisista" tunteista jotka nousevat esiin varsinkin konflikteissa ja vaikeina aikoina.

    Psykoanalyytikko John Bowlby teki Kiintymyssuhdeteorian tutuksi 70-80 luvulla. Aihetta on tutkittu paljon ja se selittää hyvin miten varhaiset kiintymyskokemukset (arki kielellä: suhde omiin vanhempiin) vaikuttavat aikuisena parisuhteessa.

    Kuuntele lisää oheiselta podcastilta.

  • Tällä podcastille keskustelemme narsismi.info sivuston Jenni Kiviniemen kanssa siitä mitä toipuminen epäterveestä suhdedynamiikasta on, millaisia vaiheita toipumiseen kuuluu ja miten itseään voisi tukea parhaiten.

    Jenni on palaava  podcast vieras, edellisellä yhteisellä jaksollamme puhuimme mm. narsismista ja siitä mitä epäterveet ihmissuhteet oikein ovat, mistä sellaisen voi tunnistaa. Aiemman podcastimme voit kuunnella täältä.

    Podcastilla puhuimme eheytymisestä seuraavien teemojen kautta:

    Myöntäminen

    Ymmärrys ja tiedonhanku: ilmiön ymmärtäminen auttaa eteenpäin

    Itsetunnon vahvistaminen, rajat + teemat

    Turvallisuuden ja luottamuksen vahvistaminen itseen ja muihin

    Tulevaisuuteen suuntautuminen

    Muutamia teemoja joista myös puhuimme:

    Turvallisessa suhteessa on tilaa avata keskusteluja siitäkin, mikä tuntuu itsestä vaikealta ja satuttavalta

    Miten oikein tunnistaa millainen on epäterve suhde ja millaiset haasteet kuuluvat inhimillisiin ihmissuhteisiin

    Muutoksen pelosta, sillonkin kun tietää muutoksen olevan tarpeen

    Itsetuntemus: Mikä minussa suostui epäterveeseen suhdesynamiikkaan

    Oman kuplan sisältä ei näe suhdetta selkeästi- erillisyys auttaa näkemään selkeämmin mitä suhteessa oikein tapahtuu

    Itsereflektio: Miksi annan rajojeni ylittyä ja miten opin ilmaisemaan rajojani

    Miten vahvistaa jälleen omaa turvallisuuden tunnetta

    Uskallus suuntautua elämässä eteenpäin, mille sinun elämässäsi tulee tilaa?

    ”Epäterve suhdedynamiikka ei ole sinun vikasi, mutta sinun vastuullasi on se miten katkaiset sen omalta kohdaltasi”

    ”Käytännön asiat järjestyy aina. Vaikeinta voi olla sietää sitä, että mä en vielä tiedä”

    ”Ihmissuhde joka pysyy yllä pelon liimalla, ei voi olla kovin täyttävä ja aidosti turvallinen”

    Tutustu Jennin työhön lisää TÄÄLTÄ

    Erityisherkän itsetuntemus ja ihmissuhteet verkkokurssilla käsitellään syvällisesti parisuhteen ja lähisuhteiden teemoja, lue lisää ja ilmoittaudu mukaan TÄÄLTÄ