Spelade

  • Tilapäinen unettomuus on osa tavallista elämää. Erityisesti äkillisissä elämänmuutoksissa tai kriisitilanteissa unettomuus on luonnollinen reaktio. Väestötutkimusten mukaan unettomuus on kuitenkin lisääntynyt. Tähän vaikuttavat mm. vireyttä ilta- ja yöaikaan lisäävät haasteet, kuten esim. erilaiset mediat, epäsäännöllinen työrytmi, vuorotyö ja heikentyneet elämäntavat.

    Keskustelemme jaksossa unettomuudesta psykologian tohtori, erikoispsykologi, psykoterapeutti Heli Järnefeltin kanssa. Heli työskentelee Helsingin yliopiston lehtorina ja on tätä ennen työskennellyt yli kymmenen vuotta Työterveyslaitoksella. Heli on tutkinut unettomuutta ja hänen väitöskirjansa käsitteli ryhmämuotoisen kognitiivisen käyttäytymisterapian tuloksellisuutta pitkäkestoisen unettomuuden hoidossa.

    Kuulet muun muassa mitä unettomuus tarkoittaa, milloin univaikeudet ovat ns. normaaleja ja milloin kannattaa hakea apua. Kuulet myös mitkä tekijät laukaisevat unettomuutta tai altistavat sille. Heli kertoo myös unettomuuden lääkkeettömästä hoidosta ja antaa itsehoitovinkkejä parempaan uneen.

    Tässä jaksossa pohdimme vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

    -Miten unettomuus määritellään?

    -Millaiset tekijät altistavat unettomuudelle?

    -Millaiset tekijät laukaisevat unettomuutta? Entä mitkä tekijät ylläpitävät unettomuutta?

    -Missä vaiheessa unettomuus on ongelma? Milloin unettomuus tai univaikeudet ovat terveydelle haitallisia?

    -Millaisia vaikutuksia liian vähällä unella on suorituskykyyn?

    -Mikä on palautumisen kannalta riittävä unimäärä ja laatu?

    -Miten unettomuutta tutkitaan? Nykyään moni mittaa untaan erilaisin laittein. Kuinka hyviä laitteet ja niiden antama palaute ovat?

    -Miten unettomuutta hoidetaan?

    -Mitä ovat unettomuuden lääkkeettömät hoidot?

    -Mitä itsehoitovinkkejä unettomuuteen on?

    Jakson linkit:

    Heli Järnefelt LinkedIn:ssa

    Helin väitöskirja: Unettomuuden kognitiivis-behavioraalinen ryhmähoito työterveyshuollossa (PDF)

    Unettomuuden Käypä hoito-suositus (Duodecim)

    Mielenterveystalon Unettomuuden omahoito-opas

    -----

    Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa mitä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!

    Seuraa Psykopodiaa myös somessa:

    Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/

    Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/

    Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina

    Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi

    Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi

  • Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme motivaatiosta, tavoitteista ja aikaansaamisesta Satu Pihlajan kanssa. Hän on psykologi (PsL), valmentaja, psykoterapeutti ja tietokirjailija. Satu on kirjoittanut kaksi kirjaa aiheesta: Aikaansaamisen taika - Näin johdat itseäsi ja Aikaansaamisen taika - työkirja.

    Aikaansaaminen aiheuttaa meissä pääsääntöisesti hyvänolon tunteita. Aikaansaaminen on mielelle ja aivoille palkinto, josta tulee hyvä mieli. Tällaisen kokemuksen voi saada jo, kun esimerkiksi pääsee työpäivän alkuun. Aikaansaamisen tiellä voi olla myös haasteita ja esteitä. Usein esteet ovat henkisiä. Ihminen on hyvä näkemään vaaroja ja uhkia. Jonkin tehtävän tekemisen esteeksi voivat muodostua jo pelkät mielikuvat siitä, että tehtävä on vaikea ja että sen tekemisessä saattaa epäonnistua.

    Satu antaa antaa käytännön vinkkejä siitä, miten esteitä on mahdollista voittaa, miten asettaa saavutettavissa olevia tavoitteita ja työkaluja itsensä motivoimiseen.
    Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin:
    Millaisia haasteita ja esteitä ihmisillä on saada asioita aikaiseksi?

    Miten esteitä on mahdollista ylittää?

    Mitkä tekijät auttavat asioiden aikaansaamisessa?

    Miten tavoitteiden suuruus vaikuttaa aikaansaamiseen?

    Onko merkitystä sillä onko tavoite asetettu ulkoapäin vai onko se itse asetettu?

    Miten motivaatio vaikuttaa?

    Miten itseä voi motivoida saamaan asioita aikaiseksi?

    Jakson linkit:

    Satu Pihlajan kotisivut

    Satu Pihlaja: Aikaansaaminen taika

    Satu Pihlaja: Aikaansaamisen taika - työkirja

    Satu Pihlaja LinkedIn:ssa, Facebookissa ja Instagramissa.

    Psykopodiaa 4 - Itsensä johtaminen. Vieraana Satu Pihlaja.

    Seuraa Psykopodiaa somessa:

    Facebookissa @Psykopodiaa

    Instragramissa @Psykopodiaa
    Nina Lyytinen Twitterissa

  • Itsetunto tarkoittaa tunnetta ja käsitystä omasta arvosta. Itsetunto kehittyy vuorovaikutussuhteissa ja se lähtee kehittymään jo varhaislapsuudessa, mutta omaa itsetuntoaan voi vahvistaa myös aikuisena.

    Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme itsetunnosta ja sen vahvistamisesta psykologi, psykoanalyytikko Katri Laineen kanssa.

    Hyvä itsetunto kehittyy ihmissuhteissa, joissa kokee, että on tärkeä, arvokas ja rakastettu. Välittäminen, huolenpito ja kannustava palaute vanhemmilta tai muilta läheisiltä muodostavat itsetunnon perustan. Myös myöhemmät ihmissuhteet vaikuttavat itsetunnon kehittymiseen. Itsetuntoon voi vaikuttaa monin tavoin eri ikävaiheissa. Koskaan ei ole liian myöhäistä vahvistaa omaa itsetuntoa. Katri kertoo tähän käytännön vinkkejä ja työkaluja.

    Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin

    Mitä itsetunnolla tarkoitetaan?

    Miten itsetunto kehittyy?

    Mitä hyvä itsetunto tarkoittaa? Entä huono itsetunto?

    Miten hyvä tai huono itsetunto näyttäytyy?

    Mitä hyötyä on hyvästä itsetunnosta? Entä haittaa huonosta?

    Miten omaa itsetuntoa voi vahvistaa?

    Voiko toisen itsetuntoa vahvistaa?

    Milloin hakea ammatillista apua ja millaista apua on tarjolla?

    Jakson linkit:

    Katri Laineen esittely psykoterapeuttina Terveystalossa.

    Katri Laine Linkedinissä

    Seuraa Psykopodiaa somessa:

    Facebookissa @Psykopodiaa

    Instragramissa @Psykopodiaa
    Nina Lyytinen Twitterissa

    Psykopodiaa-podcastin verkkosivut

    Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut