Avsnitt
-
Kaupallinen yhteistyö: Suomen Punainen Risti.
Yksinäisyys on tunne siitä, että kaipaa jotakin muuta kuin mitä sillä hetkellä on. Se on usein kipeä kokemus ja eroaa selvästi halusta olla yksin. Yksinäisyys koskettaa yhä useampaa suomalaista. Meistä jokainen voi tehdä tekoja yksinäisyyden vähentämiseksi.
Psykologi Nina Lyytisen vieraana yksinäisyydestä keskustelemassa on kasvatuspsykologian professori ja konsortiojohtaja Niina Junttila.
Jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä:
- Mitä yksinäisyys tarkoittaa, ja miten se eroaa fyysisestä yksin olemisesta?
- Millaisia vaikutuksia yksinäisyydellä on henkiseen ja fyysiseen terveyteen?
- Näkyykö yksinäisyys eri tavoin eri ikäryhmissä?
- Mitä voisimme tehdä yksinäisyyden ennaltaehkäisemiseksi?
Lisätietoja:
Niina Junttila on kasvatuspsykologian professori Turun yliopistossa. Hän on konsortiojohtaja Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittaman Right to Belong hankkeessa. Hanke kehittää tapojoa yksinäisyyden ja ostrakismin vähentämiseen ja ehkäisemiseen lapsuudessa ja nuoruudessa. Junttila on myös eduskunnan yksinäisyyden ja ostrakismin vähentämisen työryhmän asiantuntijajäsenenä. Ryhmä on julkaissut Osallistujien Suomi -toimenpideohjelman.
Niina Junttila (Turun yliopiston sivut)
Right to Belong -hanke: www.righttobelong.fi Osallistujien Suomi: www.osallistujiensuomi.fi
Punainen Risti tekee työtä yksinäisyyden vähentämiseksi ympäri Suomen. Jos yksinäisyys koskettaa sinua, Punaiselta Ristiltä saa apua. Lisää tietoa tuesta löydät osoitteessa: punainenristi.fi/apuayksinaisyyteen
-----
Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.
Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!
Seuraa Psykopodiaa myös somessa:
Facebookissa @Psykopodiaa
Instragramissa @Psykopodiaa
Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina
Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina
Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi
Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi
-
Kaupallinen yhteistyö: JHL.
Epäasiallinen käytös heikentää työilmapiiriä ja kuormittaa työntekijöitä. Sen ehkäiseminen ja siihen puuttuminen on jokaisen vastuulla.
Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraina epäasiallisesta käytöksestä työpaikalla keskustelemassa ovat Tampereen yliopiston työhyvinvoinnin johtamisen dosentti, Marja-Liisa Manka ja luokanopettaja, opinto-ohjaaja ja puheviestinnästä valmistunut filosofian maisteri Marjut Manka. Hän työskentelee JHL ry:ssä ammattialatoiminnan päällikkönä. Marja-Liisa ja Marjut ovat yhdessä kirjoittaneet tietokirjan Työhyvinvointi (AlmaTalent 2023).
Jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä:
- Mitä epäasiallinen käytös työelämässä on?
- Millaisia vaikutuksia epäasiallisella käytöksellä on?
- Miksi epäasiallinen käytös voi jäädä huomaamatta tai käsittelemättä?
- Miten epäasialliseen käytökseen tulisi puuttua?
- Mitkä ovat esihenkilön vastuut epäasiallisen käytöksen ehkäisemisessä ja siihen puuttumisessa?
Lisätietoja:
Marjut Manka on koulutukseltaan luokanopettaja, opinto-ohjaaja ja puheviestinnästä valmistunut filosofian maisteri. Hän työskentelee JHL ry:ssä ammattialatoiminnan päällikkönä.
Marja-Liisa Manka, FT, YTM, on toiminut pitkään muun muassa työhyvinvoinnin professorina Tampereen yliopistossa ja edelleen työhyvinvoinnin johtamisen dosenttina ja yrittäjänä. Hän on johtanut lukuisia tutkimus- ja kehittämishankkeita ja toiminut myös itse kehittäjänä, kouluttajana ja kolumnistina. Hänet on palkittu Vuoden yhteiskuntatieteilijä -tunnustuksella 2011.
Marja-Liisa Manka ja Marjut Manka: Työhyvinvointi (AlmaTalent 2023).
Marja-Liisa Mankan verkkosivut: Docendum.fi
Marja-Liisa Manka X / Twitter: @marjaliisamanka
Marja-Liisa Manka Instagram: @marjaliisamanka
Marja-Liisa Manka Linkedin ja Facebook.
Ammattiliitto JHL on aina oikeudenmukaisuuden puolella, eikä hyväksy minkäänlaista syrjintää, rasismia tai kiusaamista työpaikoilla. Jokainen työntekijä on hyvä ja tärkeä juuri sellaisena kuin on. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen työelämässä ja työyhteisöissä on ehdottoman tärkeää. Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut ovat JHL:n kouluttamia henkilöstön edustajia ja tukihenkilöitä, joiden puoleen voit aina tarvittaessa kääntyä.
Kasvatus- ja ohjausalalla ammattilaiset toimivat esimerkkinä, ja heikko ilmapiiri vaikuttaa haitallisesti lapsiin ja nuoriin. Myönteisen ilmapiirin luominen on aikuisten vastuulla, ja se tukee koko yhteisön hyvinvointia.
JHL laatii vuosittain kasvatus- ja ohjausaloille ammattilaisille kyselyn alan työoloista. Viimeisin kysely tehtiin varhaiskasvatuksen ammattilaisille marraskuussa 2024. Kaikkien kasvatus- ja ohjausalojen työolokyselyiden perusraportit löydät JHL:n ammattialakohtaisilta kotisivuilta.
-----
Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.
Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!
Seuraa Psykopodiaa myös somessa:
Facebookissa @Psykopodiaa
Instragramissa @Psykopodiaa
Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina
Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina
Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi
Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi
-
Saknas det avsnitt?
-
Kaupallinen yhteistyö: TSR:n rahoittama Valitse ilo ja innostus -hanke.
Sote-ala on viime vuosina kokenut merkittäviä muutoksia, kuten siirtymisen hyvinvointialueille, työn tehostamisen, digitalisaation lisääntymisen ja uusien järjestelmien käyttöönoton. Nämä muutokset ovat vaikuttaneet merkittävästi myös työntekijöiden hyvinvointiin.
Sote-alan muutoksista ja niiden vaikutuksista työntekijöiden hyvinvointiin psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on keskustelemassa on FT (työterveyshuolto), TtM ja toimitusjohtaja Virpi Fagerström Ergomentor Oy:stä. Hän toimii Työsuojelurahaston rahoittaman Valitse ilo ja innostus! Sote-alan veto- ja pitovoiman edistäminen ergonomia- ja työturvallisuustietoa levittämällä -hankkeen projektipäällikkönä.
Kun työhyvinvointi on kunnossa, organisaatio toimii tehokkaasti, työntekijät ja asiakkaat ovat tyytyväisiä, ja työ on tuottavaa ja innovointia edistävää. Onnistuminen vaatii ylimmän johdon strategista sitoutumista ja turvallisen työkulttuurin kehittämistä, jota ylläpidetään ja kehitetään jatkuvasti operatiivisella ja työntekijätasolla.
Tässä jaksossa kuulet mm.
- Mitkä ovat suurimmat haasteet, joita sote-ala tällä hetkellä kohtaa?
- Mitä mahdollisuuksia muutokset voivat tuoda mukanaan?
- Miten työyhteisöjen tuki näkyy muutostilanteissa?
- Miten työhyvinvointia voitaisiin parantaa sote-alalla?
- Mikä auttaa sote-ammattilaisia selviytymään muutosten keskellä?
Lisätietoja:
Valitse ilo ja innostus! Sote-alan veto- ja pitovoiman edistäminen ergonomia- ja työturvallisuustietoa levittämällä -hankkeesta ja ergonomiakoulutuksista saat lisätietoa täältä.
Valitse Ilo ja Innostus hankkeessa pidetään ergonomiatietoiskuja, joihin voit tutustua ja ilmoittautua täällä.
Virpi Fagerström LinkedIn:ssa, Instagramissa ja X/Twitterissa.
Ergomentorin esittely:
Ergomentor on koulutus- ja konsultaatioyritys, jonka tehtävänä on kehittää inhimillistä työelämää. Järjestämme koulutuksia ja tapahtumia. Huolehdimme, etteivät ihmiset sairastuisi työssään, vaan työtä voitaisiin tehdä häiriöttömästi, sujuvasti ja tehokkaasti inhimillisyys huomioiden. Pidämme paljon ergonomiakoulutuksia, joiden avulla ennaltaehkäisemme organisaatioiden työkyvyttömyysriskejä ja toimimme heidän kumppaneinaan työn kehittämisessä.
Ergonomiassa lähdemme kokonaisvaltaisesta ergonomiasta, johon kuuluvat fyysinen, organisatorinen ja kognitiivinen ergonomia. Kun ergonomia on työpaikalla kunnossa, niin työt sujuvat, työntekijät ja asiakkaat ovat tyytyväisiä sekä työ on tehokasta ja tuottavaa. Onnistuminen edellyttää ylimmän johdon strategista toimintaa ja turvallisen työkulttuurin kehittämistä, jota operatiivisella ja työntekijätasolla jatkuvasti toteutetaan ja kehitetään muiden sidosryhmien, kuten asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden, työsuojelun, työterveyshuollon ym. kanssa yhteistyössä. Konkreettisesti hyvä ergonomia näkyy organisaatiossa työn tuottavuuden kasvuna ja organisaation veto- ja pitovoiman lisääntymisenä.
Lisätietoa koulutuksistamme löydät www.ergomentor.fi.
Lue myös aiheesta kirjoitettuja blogeja osoitteesta: https://ergomentor.com/ajankohtaista/
Löydät meidät Facebookista: https://www.facebook.com/ergomentor
-----
Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.
Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!
Seuraa Psykopodiaa myös somessa:
Facebookissa @Psykopodiaa
Instragramissa @Psykopodiaa
Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina
Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina
Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi
Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi
-
Mielenrauha on pyrkimystä rauhalliseen mieleen ja toisaalta sisäiseen rauhaan. Mielenrauha on kykyä olla läsnä erilaisten tunteiden ja kokemusten kanssa. Sisäinen rauha syntyy, kun vaikeita tunteita ei vältellä, vaan ne kohdataan ja hyväksytään osaksi elämää.
Mielenrauhasta psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana keskustelemassa on kouluttajapsykoterapeutti ja tietokirjailija Maaret Kallio. Hän on tehnyt aiheesta kirjan Mielenrauha (WSOY, 2024)
Nina ja Maaret käsittelevät mm. seuraavia kysymyksiä:
- Mitä mielenrauha on?
- Millaisia esteitä sisäisen rauhan löytymisessä voi olla?
- Mitä oman elämän rauhanneuvottelut ovat? miten niitä voi harjoittaa arjessa?
- Miten kuoleman kohtaaminen vaikuttaa mielenrauhaan?
- Miten toisen ihmisen mielenrauhaan voi vaikuttaa?
Lisätietoja:Maaret Kallion uusi kirja Mielenrauha (WSOY, 2024).
Kirja.fi -verkkokaupasta saat Maaretin kirjan 20% alennuksella koodilla MAARET20
Maaret Kallion websivut: MaaretKallio.com
Maaret Kallio Instagram: @maaretkallio
Maaret Kallio Facebook: Maaret Kallio - Lujasti lempeä
Maaret Kallio Twitterissä: @MaaretK
Maaret Kallio Linkednissä.
-----
Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.
Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!
Seuraa Psykopodiaa myös somessa:
Facebookissa @Psykopodiaa
Instragramissa @Psykopodiaa
Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina
Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina
Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi
Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi
-
Oletko joskus tuntenut, ettet kuulu joukkoon? Että kukaan ei oikein näe tai ymmärrä sinua? Ulkopuolisuuden tunne voi olla kipeä ja raskas kokemus, joka luo syvän kaipuun yhteyteen ja ymmärrykseen. Nykyajassa tämä tunne saattaa voimistua entisestään: yksilökeskeinen kulttuuri, työelämän paineet ja jatkuvat häiriötekijät voivat lisätä ulkopuolisuuden tunnetta.
Ulkopuolisuuden kokemuksesta psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on sosiaalipsykologi, psykoterapeutti ja tietokirjailija Emilia Kujala. Hän on kirjoittanut aiheesta kirjan Ulkopuolisuudesta (Otava, 2024).
Nina ja Emilia käsittelevät mm. seuraavia kysymyksiä:
- Mitä ulkopuolisuuden tunteella tarkoitetaan?
- Miten ulkopuolisuuden kokemus eroaa yksinäisyydestä ja sosiaalisesta eristäytyneisyydestä?
- Onko suomalaisessa yhteiskunnassa jotain, joka lisää ulkopuolisuuden kokemusta?
- Millä tavoin sosiaalinen media vaikuttaa ulkopuolisuuden tunteeseen?
— Kaupallinen yhteistyö, Edenred. Kuuntele Etumatkalla-podcast: https://edenred.fi/etumatkalla-podcast tai Spotifysta. —
Lisätietoja:
Emilia Kujalan kirjan esittely: Ulkopuolisuudesta (Otava 2024).
Emilia Kujalan kotisivut: https://mielella.fi/
Emilia Kujala somessa: Instagram, Facebook, LinkedIn.
Emilia Kujalan kirjat: https://mielella.fi/kirjat/
-----
Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.
Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!
Seuraa Psykopodiaa myös somessa:
Facebookissa @Psykopodiaa
Instragramissa @Psykopodiaa
Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina
Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina
Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi
Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi
-
Roolit ovat meille tärkeitä. Roolit voivat toimia suojanamme ja auttaa meitä sopeutumaan. Roolit voivat myös tuntua mukavilta, kuin hyvin istuva vaate, johon on helppo sujahtaa ja jossa on turvallista olla. Toisinaan rooleihin kuitenkin kietoutuu odotuksia, joista voi olla vaikea vapautua—mutta ne on myös tehty rikottaviksi.
Jaksossa keskustellaan rooleista ja niiden merkityksestä meille ihmisille. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on psykologian tohtori, psykoterapeutti Maarit Lassander. Hän on kirjoittanut aiheesta tietokirjan Roolivapaus. Miten haastaa itsensä ja muiden odotukset? (Atena, 2024).
Nina ja Maarit käsittelevät mm. näitä kysymyksiä:
- Mitä rooli, identiteetti ja persoonallisuus tarkoittavat ja miten ne eroavat toisistaan?
- Miten erilaiset roolit syntyvät ja mihin tarvitsemme niitä?
- Miten voimme vapautua meitä kenties rajoittavista rooleista?
Lisätietoja:
Maarit Lassander on koulutukseltaan psykologian tohtori, valtiotieteen maisteri ja psykoterapeutti. Hänen väitöskirjatutkimuksensa Terve Oppiva Mieli- tutkimushankkeessa käsitteli tietoisuustaitojen vaikutuksia kouluissa. Lassander on työskennellyt laajasti terveydenhuollossa, MIELI ry:ssä, johtavana käyttäytymistieteen asiantuntijana ja pitänyt yksityisvastaanottoa Helsingissä jo yli 10 vuoden ajan. Hän on ollut vierailevana tutkijana sosiaalipolitiikan laitoksella (London School of Economics and Political Science) ja mukana tutkimusryhmässä, joka arvioi Suomen perustulokokeilun vaikutuksia.
Maarit Lassanderin verkkosivut: morrow.fi
Maarit Lassander Instagramissa: @maaritlassanderwriter
Tilaa Maaritin kirja: Maarit Lassander: Roolivapaus. Miten haastaa itsensä ja muiden odotukset? (Atena 2024).
-----
Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.
Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!
Seuraa Psykopodiaa myös somessa:
Facebookissa @Psykopodiaa
Instragramissa @Psykopodiaa
Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina
Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina
Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi
Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi
-
Kaupallinen yhteistyö: JHL.
Nuorten hyvinvointi on ajankohtainen ja tärkeä kysymys. Yhteiskunnan ja vanhempien tuki voi vahvistaa nuorten minäkuvaa ja auttaa ehkäisemään pahoinvointia. Myönteisten kokemusten ja tukiverkostojen rakentaminen on ratkaisevassa roolissa nuorten henkisen hyvinvoinnin edistämisessä.
Tässä jaksossa käsittelemme lasten ja nuorten mielenterveyttä. Vierainani ovat Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka sekä nuorisotyöntekijä, ohjaustoiminnan artesaani, seksuaalikasvattaja Mia Mountraki. Hän toimii aktiivisesti JHL kasvatus- ja ohjausalan nuorisotyön foorumissa.
Keskustelemme mm. seuraavista kysymyksistä:
- Miten nuoret voivat tällä hetkellä Suomessa?
- Miten me voimme tukea nuorten mielenterveyttä ja estää pahoinvointia?
- Kuinka nuorten kokemusta tulla nähdyiksi ja kuulluiksi voi vahvistaa?
- Miten yhteiskunta ja vanhemmat voivat tukea nuorten minäkuvan ja identiteetin kehitystä myönteisellä tavalla?
Lisätietoja:
Mia Mountrakin ammatilliset some-tilit: LinkedIn, Instagram ja Facebook. Mian henkilökohtaiset tilit Instragramissa: @mikin_ajatuksia ja @partsofsilvermiki.
Olavi Sydänmaanlakka on työskennellyt koko työuransa eri-ikäisten ihmisten mielenterveyshaasteiden parissa, ja erityisesti hänen sydäntään lähellä ovat nuoret. Nykyisin hän johtaa mielenterveysongelmia itse kokeneiden ihmisten valtakunnallista järjestöä Mielenterveyden keskusliittoa. Liitolla on kolme perustehtävää: vaikuttaa mielenterveyden häiriöön sairastuneiden ihmisten asemaan yhteiskunnassa, poistaa mielenterveysongelmiin yhä liittyvää stigmaa eli häpeäleimaa ja tarjota arjessa selviytymistä auttavaa neuvontaa, kursseja ja koulutusta sekä ammattilaisten että vertaisten voimin.
Mielenterveyden keskusliitto: verkkosivut, Facebook, Instagram, LinkedIn, YouTube.
Mielenterveystaitoja voidaan opettaa ja opetella lasten ja nuorten kanssa päivittäisessä arjessa. Lasten ja nuorten mielenterveyttä ja laajemmin hyvinvointia edistetään varhaiskasvatus-, koulu- ja oppilaitosyhteisössä sekä nuorisotyössä. Tätä tärkeää työtä tekevät myös JHL:n kasvatus- ja ohjausalan tähtiammattilaiset.
Mielenterveyden edistäminen on lasten ja nuoren kohtaamista ja näkyväksi tekemistä kannustamalla, rohkaisemalla ja huomioimisella lapsi tai nuori arkisissa tilanteissa. Jokainen lapsi ja nuori tarvitsee ympärilleen turvallisia, läsnä olevia ja kiinnostuneita aikuisia. Kaikilla ei ole myönteisiä ja kannustavia vuorovaikutussuhteita elämässään. Kasvatus- ja ohjaustyön ammattilainen voi olla ainoa, neutraali taho, joka lähestyy nuorta hänen omilla ehdoillaan arvostaen ja kuunnellen. Kasvatus- ja ohjausalan ammattilainen voi olla korvaamaton osa lapsen ja nuoren turvaverkkoa ja tärkeä mielenterveyttä suojaava tekijä.
Lisätietoa JHL kasvatus- ja ohjausalan toiminnasta löydät täältä:
JHL - Kasvatus- ja ohjausalan ammattilaiset verkossa, Facebook, Instagram.
-----
Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.
Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!
Seuraa Psykopodiaa myös somessa:
Facebookissa @Psykopodiaa
Instragramissa @Psykopodiaa
Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina
Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina
Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi
Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi
-
Kaupallinen yhteistyö: Aalto EE.
Siirtyminen asiantuntijasta ensimmäistä kertaa esihenkilöksi tarjoaa sekä haasteita että uusia mahdollisuuksia. Roolimuutoksessa on tärkeää kirkastaa oma toimenkuva ja määritellä selkeästi omat vastuut ja odotukset. Uuteen rooliin siirtyminen edellyttää myös vanhasta roolista pois opettelua ja uuden omaksumista. Tämä voi olla haastavaa - mutta samalla myös palkitsevaa.
Tässä jaksossa pureudutaan roolimuutoksen psykologisiin ja käytännön ulottuvuuksiin: millaista esihenkilötyö on, miten siihen kannattaa valmistautua, ja millaisia taitoja ja asenteita tarvitaan onnistumiseen uudessa roolissa? Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraina ovat yliopisto-opettaja ja väitöskirjatutkija, DI, Tuukka Kostamo Aalto-yliopiston tuotantotalouden laitokselta ja asiakaskokemuspäällikko Henna Hakulinen, joka aloitti esihenkilönä vuosi sitten.
Tässä jaksossa kuulet mm.
- Mikä kaikki roolissa muuttuu, kun asiantuntijasta tulee esihenkilö ensimmäisen kerran?
- Minkälaisia haasteita ja mahdollisuuksia roolimuutos tuo tullessaan?
- Mikä merkitys selkeällä työnkuvalla ja vastuilla on esihenkilölle?
- Millaista tukea uusi esihenkilö tarvitsee muutoksen keskellä?
- Miten työyhteisö ja johto voivat tukea esihenkilöä roolimuutoksessa?
- Mitkä ovat parhaat käytännöt, joilla uusi esihenkilö voi tukea itseään ja onnistua muutoksessa?
Lisätietoja:
Tuukka Kostamo on toiminut tutkijana ja opettajana Aalto-yliopiston Tuotantotalouden laitoksella vuodesta 2006. Hänen tutkimusaiheitaan ovat mm. johtajuus, johtajuuden kehittäminen, sekä itseohjautuvat organisaatiot. Väitöskirjassaan hän tarkastelee miten johtajuuspuheessa käsitellään ja luodaan toimijuutta organisaatioissa. Hänen opetusaiheitaan ovat mm. johtajuus, yhteistyö ja kommunikointi. Johtajuuden kehittämisessä hän painottaa erityisesti itsereflektiota, dialogisen vuorovaikutuksen tärkeyttä, sekä toiminnan kontekstin ymmärtämistä.
Tuukka Kostamo X/Twitterissa ja LinkedIn:ssa.
Henna Hakulinen työskentelee rahoitusyhtiössä asiakaskokemuspäällikkönä. Hän vastaa tiimin operatiivisen työn laadusta ja tehokkuudesta sekä asiakaspalvelun kehittämisestä. Vuosi sitten Henna siirtyi nykyiseen positioonsa oman tiiminsä joukosta ja samalla muuttui heille tiimikaverista esihenkilöksi.
Aalto EE:n tavoitteena on rakentaa kestävää tulevaisuutta elämänlaajuisen oppimisen avulla. Aalto EE tarjoaa vaikuttavia koulutuspalveluita organisaatioille ja yksilöille heidän uransa eri vaiheissa – työskentelitpä sitten asiantuntijana, esihenkilönä tai organisaatiosi ylimmässä johdossa.
Aalto EE:n valmennuksissa ja koulutuksissa akateemisesti tutkittu tieto yhdistyy käytännön työelämän haasteisiin. Aalto EE on osa Aalto-yliopistoa ja monitieteisyys näkyy sen kaikessa tekemisessä. Aalto EE haluaa rakentaa siltoja kauppatieteiden, taiteen ja suunnittelun sekä tieteen ja teknologian välille.
Lue lisää: aaltoee.fi
Kaipaatko lisää ajatuksia herättelevää luettavaa ja kuunneltavaa johtamisesta, työelämästä ja osaamisen kehittämisestä? Aalto Leaders’ Insight kokoaa yhteen ajankohtaisia artikkeleita, podcasteja ja webinaareja näistä aiheista. Luettavaa ja kuunneltavaa löydät täältä.
Seuraa Aalto EE:tä: LinkedIn, Facebook ja Instagram.
-----
Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.
Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!
Seuraa Psykopodiaa myös somessa:
Facebookissa @Psykopodiaa
Instragramissa @Psykopodiaa
Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina
Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina
Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi
Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi
-
Rasismi on yhteiskunnallisesti merkittävä ongelma, ja sen vaikutukset voivat olla erittäin haitallisia niin yksilöille kuin yhteisöillekin. Rasismi voi olla joko tahallista tai tahatonta, mutta kun tiedostamme sen olemassaolon, voimme vaikuttaa omaan toimintaamme.
Jaksossa keskustellaan rasismista meissä ja rasismin vaikutuksista sitä kokeviin. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori ja Helsingin yliopiston psykologian dosentti Anu Castaneda. Anu on työskennellyt THL:lla 20 vuotta ja hän tutkii maahanmuuttoon ja kulttuuriseen moninaisuuten liittyviä terveys- ja hyvinvointikysymyksiä kuten rasismin vaikutuksia mielenterveyteen.
Jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä:
- Mitä rasismi on?
- Mitä eri muotoja rasismiin liittyy?
- Miten rasismi ilmenee Suomessa?
- Millaisia psykologisia vaikutuksia rasismilla on?
- Mitä meistä jokainen voi tehdä rasismin vähentämiseksi?
Lisätietoja:Anu Castaneda Instagramissa ja LinkedIn:ssa.
Anun jaksossa mainitsemia tutkimuksia:
- Castaneda A & Kuusio H. Syrjintäkokemukset. Teoksessa: MoniSuomi-työryhmä (2023). MoniSuomi-tutkimuksen 2022–2023 perustulokset [verkkosivu]. Saatavana: thl.fi/monisuomi/tulokset
- Ahmad A. Kokeellinen tutkimus etniseen alkuperään perustuvasta syrjinnästä suomalaisilla työmarkkinoilla. Teoksessa: Kazi V, Alitolppa-Niitamo A & Kaihovaara A (toim) (2019). Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2019: Tutkimusartikkeleita kotoutumisesta. TEM oppaat ja muut julkaisut 2019:10. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö.
- European Union Agency for Fundamental Rights (2023). Being Black in the EU – Experiences of people of African descent.
- Rask S. & Castaneda A. Syrjintäkokemukset ja niiden yhteys hyvinvointiin ja kotoutumiseen ulkomaalaistaustaisessa väestössä. Teoksessa: Kazi V, Alitolppa-Niitamo A & Kaihovaara A (toim) (2019). Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2019: Tutkimusartikkeleita kotoutumisesta. TEM oppaat ja muut julkaisut 2019:10. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö.
-----
Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.
Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!
Seuraa Psykopodiaa myös somessa:
Facebookissa @Psykopodiaa
Instragramissa @Psykopodiaa
Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina
Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina
Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi
Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi
-
Tinnitus voi häiritsevänä aiheuttaa stressiä, ahdistusta ja sosiaalista eristäytymistä. Tinnitus on tila, jossa henkilö kuulee jatkuvaa ääntä ilman ulkoista lähdettä. Sen vaikutukset vaihtelevat lievistä oireista elämänlaatua heikentäviin ongelmiin.
Jakson aiheena on häiritsevä tinnitus ja ääniyliherkkyydet. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana ovat korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, audiologi Mari Havia ja häiritsevien kuulo-oireiden hoitoon ja kuntoutukseen erikoistunut psykologi Kristiina Laakso.
Jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä:
- Mitä tinnitus on?
- Millaisia tekijöitä tinnituksen taustalla on?
- Miten tinnitus liittyy muihin kuuloaistiin liittyviin ongelmiin?
- Milloin tinnitus on häiritsevää?
- Milliaisia vaikutuksia häiritsevällä tinnituksella voi olla?
- Miten tinnitusta hoidetaan?
Lisätietoja:
Mari Havia (LT) on audiologi-korvalääkäri, jolla on 25 vuoden kokemus kuulo- ja tasapainohäiriöistä kärsivien potilaiden hoitamisesta. Hän on tänä aikana työssään erikoislääkärinä ja ylilääkärinä HUS:ssa sekä Kuuloliiton ylilääkärinä toiminut paitsi kuuloalan asiantuntijana, myös hoitanut ja kuntouttanut tuhansia potilaita, joilla esiintyy kuulonalenemaa, tinnitusta tai ääniyliherkkyyttä. Mari Havian kiinnostus häiritseviin kuulo-oireisiin heräsi 2000-luvun alussa hänen tehdessään väitöskirjaa Menieren taudista, sillä myöhäisvaiheen Meniere-potilaat usein kärsivät juuri näistä kuulo-oireista huimauksen rauhoituttua.
Psykologi (PsM) Kristiina Laakso on erikoistunut häiritsevien kuulo-oireiden hoitoon ja kuntoutukseen. Hän on työskennellyt kuulo- ja tasapainosairauksista kärsivien potilaiden hoidossa ja kuntoutuksessa 20 vuoden ajan sekä erikoistunut kuulo- ja tasapainohäiriöistä kärsivien potilaiden psyykkisiin ongelmiin ja elämänlaadun parantamiseen. Kristiina on pätevöitynyt ja erikoistunut häiritsevän tinnituksen, ääniyliherkkyyden ja misofonian hoitoon erikoistuneeseen hoito-ohjelmaan, johon on sovellettu kognitiivisen käyttäytymisterapian (CBT) -menetelmiä. Hän toimii myös kyseisten häiritsevien kuulo-oireiden kansainvälisen kliinisen asiantuntijaryhmän jäsenenä.
Mari ja Kristiina ovat tehneet yhteistyötä kuulopotilaiden hoitamisessa jo vuodesta 2008. Työssään he totesivat, että myös Suomessa häiritsevistä kuulo-oireista kärsivien ihmisten tulee saada vaikuttavaa, kansainvälisten alan asiantuntijoiden suosittelemaa hoitoa. Tämän seurauksena he opiskelivat ulkomailla tämän erityisesti häiritseviin kuulo-oireisiin kehitetyn hoidon ja toivat sen Suomeen.
Marin ja Kristiinan yrityksen Audex:n verkkosivut: https://audex.fi/
Audex Facebookissa: https://www.facebook.com/profile.php?id=61560877903219
Audex YouTubessa: https://www.youtube.com/@AudexOy
-----
Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.
Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!
Seuraa Psykopodiaa myös somessa:
Facebookissa @Psykopodiaa
Instragramissa @Psykopodiaa
Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina
Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina
Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi
Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi
-
Miksi ahdistus, masennus ja koulu-uupumus ovat yleistyneet nuorten keskuudessa, vaikka vakavat mielenterveysongelmat eivät ole lisääntyneet?
Tässä jaksossa keskustellaan Jonathan Haidtin kirjan Ahdistunut sukupolvi ja suomalaisten asiantuntijoiden kokemusten pohjalta siitä, miten älykännykät, sosiaalinen media ja ohjelmoidumpi lapsuus vaikuttavat nuorten mielenterveyteen.
Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraina ovatnuorisolääketieteen dosentti, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen tutkimusjohtaja Silja Kosola sekä neuropsykologian erikoispsykologi (PsL) ja kliinisen mielenterveyspsykologian erikoispsykologi Kaisu Paulanto (HUS).
Jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä:
- Millaiset mielenterveyden haasteet näyttäytyvät nuorten keskuudessa?
- Miten haasteet vertautuvat aikaisempiin sukupolviin?
- Miten sosiaalinen media ja älykännykät vaikuttavat nuorten hyvinvointiin ja mielenterveyteen?
- Miten yhteiskunnalliset muutokset ja paineet vaikuttavat nuorten kohtaamiin mielenterveysongelmiin?
- Mitä meidän tulisi tehdä, jotta lapset ja nuoret voisivat paremmin?
Lisätietoja:
Tuleeko mieleesi joku vanhempi tai tuttu joka voisi olla kiinnostunut jaksosta? Vinkkaa se ihmeessä hänelle.
Jos pidit tästä jaksosta, voisit pitää myös jaksoista:
- 56. Miten turvaat lastasi digiliikenteessä?
- 61. Mistä tietää miten lapsi ja nuori oikeasti voi?
- 131. ADT itseaiheutettu keskittymishäiriö
- 140. Miten kohdata toinen arvostavasti?
- 141. Täysillä tyttö - miten tuet tytön itsetuntoa?
Silja Kosola X/Twitterissa.
Kaisu Paulanto Instagramissa ja X/Twitterissa.
Täältä löydät jakson innoittajana olleen kirjan: Jonathan Haidt: Ahdistunut sukupolvi. Terra Cognita 2024.
Kaisu Paulannon arvio Haidt:n kirjasta Psykologi-lehdessä: Olemmeko altistaneet lapsemme hurjalle ihmiskokeelle?
Mielenterveystalon (HUS) tietopaketti: Miten sosiaalinen media vaikuttaa minuun?
Kaisu Paulannon mielipidekirjoitus nuorten nukkumisesta (HS 1.1.2024): Lapset ja nuoret nukkuvat aivan liian vähän
Kaisu Paulannon arvion Johann Harin kirjasta Kadonnut keskittymiskyky (Bazar 2023): Mihin katosi keskittymiskyky?
-----
Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.
Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!
Seuraa Psykopodiaa myös somessa:
Facebookissa @Psykopodiaa
Instragramissa @Psykopodiaa
Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina
Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina
Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi
Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi
-
Kaupallinen yhteistyö: TSR:n rahoittama Valitse ilo ja innostus -hanke.
Miten ergonomiasta huolehditaan teidän työpaikallanne? Tässä jaksossa käsittelemme kokonaisvaltaista ergonomiaa ja sen merkitystä työelämässä. Ergonomialla on suuri vaikutus työntekijöiden hyvinvointiin ja työn tuottavuuteen. Jaksossa kuulet, kuinka ergonomiset toimenpiteet ovat parantaneet työterveyttä ja sujuvoittaneet työntekoa.
Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on FT (työterveyshuolto), TtM ja toimitusjohtaja Virpi Fagerström Ergomentor Oy:stä.
Kun ergonomia on kunnossa, työ sujuu jouhevasti, työntekijät ja asiakkaat ovat tyytyväisiä, ja työn tehokkuus sekä tuottavuus paranevat. Onnistuminen vaatii ylimmän johdon strategista sitoutumista ja turvallisen työkulttuurin kehittämistä, jota ylläpidetään ja kehitetään jatkuvasti operatiivisella ja työntekijätasolla.
Jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä:
- Mitä ergonomia työelämässä tarkoittaa?
- Miksi ergonomia ja sen huomioiminen on tärkeää?
- Miten ergonomia vaikuttaa yksilön terveyteen ja hyvinvointiin?
- Millä tavoin ergonomia edistää työhyvinvointia ja tiimien toimivuutta?
- Kuka on vastuussa hyvästä ergonomiasta?
- Mitä meistä jokainen voi tehdä ergonomian parantamiseksi?
Lisätietoja:
Valitse ilo ja innostus! Sote-alan veto- ja pitovoiman edistäminen ergonomia- ja työturvallisuustietoa levittämällä -hankkeesta ja ergonomiakoulutuksista saat lisätietoa täältä.
Valitse Ilo ja Innostus hankkeessa pidetään ergonomiatietoiskuja, joihin voit tutustua ja ilmoittautua täällä.
Virpi Fagerström LinkedIn, Instagram, X/Twitter.
Ergomentor on koulutus- ja konsultaatioyritys, jonka tehtävänä on kehittää inhimillistä työelämää. Järjestämme koulutuksia ja tapahtumia. Huolehdimme, etteivät ihmiset sairastuisi työssään, vaan työtä voitaisiin tehdä häiriöttömästi, sujuvasti ja tehokkaasti inhimillisyys huomioiden. Pidämme paljon ergonomiakoulutuksia, joiden avulla ennaltaehkäisemme organisaatioiden työkyvyttömyysriskejä ja toimimme heidän kumppaneinaan työn kehittämisessä.
Ergonomiassa lähdemme kokonaisvaltaisesta ergonomiasta, johon kuuluvat fyysinen, organisatorinen ja kognitiivinen ergonomia. Kun ergonomia on työpaikalla kunnossa, niin työt sujuvat, työntekijät ja asiakkaat ovat tyytyväisiä sekä työ on tehokasta ja tuottavaa. Onnistuminen edellyttää ylimmän johdon strategista toimintaa ja turvallisen työkulttuurin kehittämistä, jota operatiivisella ja työntekijätasolla jatkuvasti toteutetaan ja kehitetään muiden sidosryhmien, kuten asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden, työsuojelun, työterveyshuollon ym. kanssa yhteistyössä. Konkreettisesti hyvä ergonomia näkyy organisaatiossa työn tuottavuuden kasvuna ja organisaation veto- ja pitovoiman lisääntymisenä.
Lisätietoa koulutuksistamme löydät www.ergomentor.fi.
Lue myös aiheesta kirjoitettuja blogeja osoitteesta: https://ergomentor.com/ajankohtaista/
Löydät meidät Facebookista: https://www.facebook.com/ergomentor
-----
Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.
Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!
Seuraa Psykopodiaa myös somessa:
Facebookissa @Psykopodiaa
Instragramissa @Psykopodiaa
Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina
Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina
Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi
Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi
-
Tunnemme usein häpeää, kun vertailemme itseämme muihin tai emme koe tulevamme nähdyksi sellaisina kuin haluaisimme. Häpeä on ikävä tunne, mutta sillä on myös suojaava rooli. Häpeä auttaa meitä korjaamaan käyttäytymistämme silloin, kun olemme rikkoneet ryhmän sääntöjä tai toimineet itsekkäästi.
Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on psykologi, kognitiivinen ylemmän erityistason psykoterapeutti, kognitiivisen käyttäytymisterapian kouluttajapsykoterapeutti, tietokirjailija Katja Myllyviita. Hän on kirjoittanut aiheesta kirjan Häpeän hoito (Duodecim, 2020).
Häpeästä ei tarvitse pyrkiä kokonaan eroon. Häpeän tunnistaminen on tärkeä osa sosiaalista taitavuutta. Sen tiedostaminen ja käsittely voivat johtaa syvempään itseymmärrykseen ja parempaan vuorovaikutukseen muiden kanssa. Häpeä on haitallista silloin, kun tunne jää päälle ja tarkastelemme itseämme jatkuvasti kriittisessä valossa.
Nina ja Katja käsittelevät mm. seuraavia kysymyksiä
- Mitä häpeä tunteena tarkoittaa?
- Mistä häpeä kumpuaa?
- Miten häpeä vaikuttaa mielenterveyteen?
- Miten häpeä vaikuttaa ihmissuhteisiin ja yhteisöön?
- Mitä kannattaa tehdä, jos huomaa, että häpeän tunne vaikuttaa heikentävästi omaan mielialaan?
Lisätietoja:
Katja Myllyviidan verkkosivut.
Katja Myllyviita Instagramissa, Facebookissa ja LinkedIn:ssa.
Täältä voit tilata Katja Myllyviidan kirjan: Häpeän hoito (7.painos, Duodecim, 2024).
Katja Myllyviidan haastattelu häpeästä Psykologi-lehdessä (21.8.2020): Häpeä lievittyy myötätunnolla.
Jos pidit tästä jaksosta, voisit olla kiinnostunut myös näistä:
- 25. Itsemyötätunto
- 40. Itsekriitiisyys
- 11. Yksinäisyys
- 118. Oletko tarinasi vanki? Narratiivinen identiteetti.
-----
Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.
Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!
Seuraa Psykopodiaa myös somessa:
Facebookissa @Psykopodiaa
Instragramissa @Psykopodiaa
Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina
Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina
Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi
Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi
-
Tunnesyöminen on yleistä. Se ei ole nälkään syömistä vaan tunne-elämän tarpeiden tyydyttämistä. Tunnesyömisellä haetaan helpotusta ja lohtua erilaisissa tilanteissa.
Tässä jaksossa keskustelen tunnesyömisesta psykologi ja tietokirjailija Katarina Meskasen kanssa. Hän on kirjoittanut aiheesta tietokirjan Pysäytä tunnesyöminen.
Tunnesyöminen ilmenee monella eri tavalla. Siihen voi liittyä yksin ja salaa syömistä, itsensä palkitsemista, lohduttamista ja turvan hakemista. Epämukavat ja hankalat tunteet, kuten häpeä ja syyllisyys, eivät kuulu terveeseen syömiseen. Ne voivat olla hälytysmerkkejä vääristyneestä suhteesta syömiseen.
Tässä jaksossa pohdimme mm. kysymyksiä:
- Mitä tunnesyöminen on?
- Miten tunnesyöminen ilmenee?
- Millaiset tekijät ovat tunnesyömisen taustalla?
- Mitä haittaa tunnesyömisestä voi olla?
- Millaisia hälytysmerkkejä haitalliseen tunnesyömiseen liittyy?
- Mistä ja keneltä voit saada apua tunnesyömiseen?
Lisäksi Katarina antaa vinkkejä siihen, miten voit opetella uudenlaista suhdetta syömiseen ja miten omia syömiseen liittyviä tunteita kannattaa käsitellä.
Jakso on alunperin julkaistu 18.1.2021.
Jakson linkit:
Katarina Meskanen Instagram:ssa: @psykat.fi
Katarina Meskasen www-sivut: www.psykat.fi
Katarina Meskanen LinkedIn:ssa
Katarina Meskasen kirjat Pysäytä tunnesyöminen ja Rakas keho (Tuuma-kustannus)
Anna ihmeessä palautetta jaksosta ja Psykopodiaa-podcastista: http://psykopodiaa.fi/palaute
-----
Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!
Seuraa Psykopodiaa myös somessa:
Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/
Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/
Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina
Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/lyytinennina/
Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi
Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi
-
Itsemyötätunto on taito, josta on paljon hyötyä hyvinvoinnille. Se on myös taito, jota voi kehittää. Harjoittaessasi itsemyötätuntoa kohtelet itseäsi, niin kuin kohtelisit ystävää - erityisesti vastoinkäymisten hetkellä.
Tässä jaksossa keskustelemme siitä, mitä itsemyötätunto on, mitä hyötyä siitä on ja miten sitä voi vahvistaa aiheesta tietokirjan (Tammi 2015) kirjoittaneen työterveyspsykologi, johtajuusvalmentaja Ronnie Grandellin kanssa. Jakson lopuksi Ronnie ohjaa harjoituksen, jota voit käyttää itsemyötätunnon kehittämiseen. Hän antaa tähän myös muita käytännön vinkkejä.
Tutkimuksissa on havaittu, että itsemyötätuntoiset ihmiset ovat keskimäärin tyytyväisempiä elämäänsä ja he kokevat vähemmän ahdistusta, stressiä, uupumusta ja masennusta. Samoin on havaittu, että myötätuntoisesti itseään kohtelevat henkilöt vitkuttelevat vähemmän kohdatessaan epämiellyttäviä tehtäviä ja he myös kestävät vastoinkäymisiä paremmin verrattuna ihmisiin, jotka suhtautuvat itseensä kriittisemmin. Itsemyötätunto on siis taito, jota kannattaa kehittää.
Tässä jaksossa pohdimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin:
- Mitä itsemyötätunto tarkoittaa?
- Mitä hyötyä itsemyötätunnosta on?
- Miten itsemyötätuntoa voi vahvistaa ja kehittää?
- Millaisia esteitä itsemyötätunnon kehittämiselle on?
- Minkälaisia vinkkejä ja harjoituksia itsemyötätunnon vahvistamiseen on?
Jakso on alunperin julkaistu 24.2.2020.
Jakson linkit:
Ronnie Grandellin kotisivut: https://www.itsemyotatunto.com/
Ronnie Grandell LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/ronnie-grandell-a39aa533/
Ronnie Grandell työterveyspsykologina (Mehiläinen Turku): https://www.mehilainen.fi/laakarit/ronnie-grandell
Ronnie Grandellin kirjat: https://www.itsemyotatunto.com/kirjat.html
Ronnie Grandellin tulevat kaikille avoimet sekä auttamisen ammattilaisille suunnatut koulutukset löytyvät hänen sivuiltaan.
Ronnie on vieraana myös näissä jaksoissa:
- 40. Itsekriittisyys.
- 73. Rajojen asettaminen.
-----
Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!
Seuraa Psykopodiaa myös somessa:
Facebookissa @Psykopodiaa: https://www.facebook.com/psykopodiaa/
Instragramissa @Psykopodiaa: https://www.instagram.com/psykopodiaa/
Nina Lyytinen Twitterissa: https://twitter.com/LyytinenNina
Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: Psykopodiaa.fi
Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: ninalyytinen.fi
-
Kaupallinen yhteistyö: Aalto EE.
Muuttuvassa maailmassa organisaatiolta vaaditaan ketteryyttä ja radikaalia muuntautumiskykyä. Tätä voi oppia jazzbändeiltä. Jazzbändien opeista johtamiselle ja johtajalle psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana keskustelemassa on jazzjohtamista tutkinut kauppatieteiden tohtori, tutkija ja johdon kouluttaja Patrick Furu.
Nina ja Patrick ja keskustelevat mm. seuraavista kysymyksistä:
- Miten jazzbändiä voi käyttää vertauskuvana ja mallina työelämän haasteiden haasteiden hallintaan?
- Miten jazzbändin toimintaperiaatteet voivat toimia johtamisen keinoina?
- Mitä konkreettisia asioita johtaja voi tehdä edistääkseen tiimin yhteistoimintaa ja luodakseen psykologista turvallisuutta?
- Miten virheitä kannattaa käsitellä, jotta se tukee niistä oppimista, psykologista turvallisuutta ja jatkuvaa kehittymistä?
Lopuksi Patrick kertoo käytännön keinoja, joilla inhimillinen johtaminen työpaikoilla toteutuu paremmin.
Lisätietoja:
Patrick Furu vastaa Aalto EE:llä yritysten ylimmälle johdolle suunnatuista ratkaisuista. Lisäksi Patrick toimii Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa tutkijana sekä opettaa johtamista Hult International Business Schoolissa Yhdysvalloissa.
Patrick Furu LinkedIn:sssa.
Lue lisää jazzjohtamisesta:
- Johtaja, nämä asiat voit oppia jazzmuusikolta (Aalto Leader’s Insight 23.4.2024)
- Maestrokaksikko mullisti johtamisen yllättävällä opilla – Huipputiimit tarvitsevat improvisaatiota, he opettavat. (Kauppalehti Fakta 5/2024 €)
Patrickin kirja jazzjohtamisesta:
- Patrick Furu: Jazzia johtamiseen. (Alma Talent 2013).
Aalto EE:n tavoitteena on rakentaa kestävää tulevaisuutta elämänlaajuisen oppimisen avulla. Aalto EE tarjoaa vaikuttavia koulutuspalveluita organisaatioille ja yksilöille heidän uransa eri vaiheissa – työskentelitpä sitten asiantuntijana, esihenkilönä tai organisaatiosi ylimmässä johdossa.
Aalto EE:n valmennuksissa ja koulutuksissa akateemisesti tutkittu tieto yhdistyy käytännön työelämän haasteisiin. Aalto EE on osa Aalto-yliopistoa ja monitieteisyys näkyy sen kaikessa tekemisessä. Aalto EE haluaa rakentaa siltoja kauppatieteiden, taiteen ja suunnittelun sekä tieteen ja teknologian välille.
Lue lisää: aaltoee.fi
Kaipaatko lisää ajatuksia herättelevää luettavaa ja kuunneltavaa johtamisesta, työelämästä ja osaamisen kehittämisestä? Aalto Leaders’ Insight kokoaa yhteen ajankohtaisia artikkeleita, podcasteja ja webinaareja näistä aiheista. Luettavaa ja kuunneltavaa löydät täältä.
Seuraa Aalto EE:tä: LinkedIn, Facebook ja Instagram.
-----
Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.
Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!
Seuraa Psykopodiaa myös somessa:
Facebookissa @Psykopodiaa
Instragramissa @Psykopodiaa
Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina
Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina
Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi
Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi
-
Kaupallinen yhteistyö: Mandatum.
Miten ihmiset tekevät sijoituspäätöksiä? Sijoittaminen on päätöksentekoa valtavan informaatiotulvan keskellä. Lisäksi sijoittamisessa pitää pystyä tekemään päätöksiä mahdollisimman systemaattisesti ja pitkäjänteisesti.
Sijoittamisen psykologiaa -jaksossa psykologi Nina Lyytisen vieraana on keskustelemassa Mandatumin allokaatioratkaisuista vastaava johtaja Lassi Järvinen.
Sijoituspäätöksiä voi lähteä ratkomaan esimerkiksi keskustelemalla niistä varainhoitajan kanssa. Mandatumin varainhoidon asiakkaana henkilökohtainen varainhoitajasi perehtyy tavoitteisiisi ja tarpeisiisi. Varojasi hoidetaan pitkäjänteisesti ja muuttuvia markkinatilanteita hyödyntäen. Varainhoitajasi varmistaa, että sinulla on aina tarpeitasi parhaiten palveleva sijoitus- ja palvelukokonaisuus.
Tässä jaksossa kuulet mm.
- Mistä sijoittamisessa on psykologisesti kysymys?
- Mitä kysymyksiä kannattaa miettiä ennen sijoittamisen aloittamista?
- Millaisia tunteita sijoittamiseen liittyy?
- Miten luontaiset ajattelun vinoumamme vaikuttavat sijoutuspäätöksiin?
- Millainen on ihannesijoittaja?
- Mitä tavoitteet ja rajoitteet tarkoittavat sijoitusmaailmassa?
Lisätietoja:
Mandatum on merkittävä finanssipalvelujen tarjoaja, joka yhdistää rahan ja hengen erikoisosaamisen. Mandatumilta saa laajan valikoiman palveluita kattaen omaisuuden- ja varainhoidon, säästämisen ja sijoittamisen, palkitsemisen ja sitouttamisen, eläkeaikaan varautumisen sekä henkilövakuuttamisen. Mandatum tarjoaa ratkaisut sekä henkilöasiakkaille että yritys- ja yrittäjäasiakkaille.
Lue lisää: mandatum.fi
Jos haluat keskustella varainhoidosta niin voit jättää yhteydenottopyynnön Mandatumin asiantuntijalle: mandatum.fi/varainhoito
Hyvin suunnitellulla palkitsemisella parannat työmotivaatiota ja yrityksen tuottavuutta. Palkittu-podcastissä Mandatumin huippuasiantuntijat jakavat uusimman tutkitun tiedon, parhaat käytännöt ja yritysmaailmasta jo saadut opit yhdessä mielenkiintoisten vieraiden kanssa palkitsemiseen liittyen. Kuuntele Spotifyissa.
Seuraa Mandatumia: LinkedIn, X / Twitter, Instagram ja Facebook.-----
Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.
Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!
Seuraa Psykopodiaa myös somessa:
Facebookissa @Psykopodiaa
Instragramissa @Psykopodiaa
Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina
Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina
Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi
Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi
-
Kaupallinen yhteistyö: JHL.
Neuropsykiatriset (nepsy) piirteet kuormittavat niin lapsen kuin nuoren mielenterveyttä, jaksamista ja arjesta selviytymistä. Piirteiden tunnistaminen, ymmärtäminen ja niissä tukeminen on ensiarvoisen tärkeää lapselle ja nuorelle, mutta myös hänen lähipiirilleen.
Tunnistamalla lapsen voimavaroja ja vahvuuksia, pystytään hänelle antamaan onnistumisen tunteita sekä avaimia hyvinvoivaan ja onnistuneeseen elämään.
Ammattitaitoisia ja osaavia kasvatus- ja ohjausalan ammattilaisia tarvitaan tukemaan nepsy-lapsia ja -nuoria koko kasvupolun ajan – varhaiskasvatuksesta nuoruusikään asti.
Tämän jakson aiheena on se, millaista tukea nepsy-lapsi ja -nuori tarvitsevat kasvupolullaan tarvitsevat.
Psykologi Nina Lyytisen vieraina ovat ADHD- ja autismikirjon aikuinen, kokemustoimija, sairaanhoitaja Anna-Reeta Korhonen ja Suomen Vanhempainliiton yhdenvertaisuusasiantuntija Aslak Rantakokko.
He käsittelevät mm. seuraavia kysymyksiä:
- Millaisia haasteita nepsy-lapsella tai nuorella voi olla?
- Miten ne voivat näkyä kotona, päiväkodissa ja koulussa?
- Millaisesta tuesta nepsy-lapsi tai nuori hyötyy?
- Mikä tuessa ja sen onnistumisessa tärkeää?
Lisätietoja:
Anna-Reeta Korhonon on ADHD- ja autismikirjon aikuinen ja sairaanhoitaja erikoissairaanhoidossa—työssä jota hän rakastaa. Anna-Reeta on aktiivinen kokemustoimija ADHD:n, autismirkirjon, mielenterveyden ja migreenin alueilla ja hän on toiminut aktiivisesti nepsy-ihmisten asioiden parantamiseksi vuodesta 2015. Hänen intohimonaan on vapaaehtoistyö (aiempien lisäksi myös SPR:ssa ja Vapepa:ssa), ihmisten auttaminen ja hyvät kohtaamiset.
Anna-Reeta Korhonen Instagram: @annarkorhonen
Aslak Rantakokko on Suomen Vanhempainliiton yhdenvertaisuusasiantuntija ja kahden jo aikuisen autismikirjon lapsen isä. Työssään hän edistää lasten ja nuorten yhdenvertaisuutta yhteistyössä kotien ja kasvuyhteisöjen kanssa. Aslak on työskennellyt kansalaisjärjestöissä vuodesta 1999. Aslak isännöi Suomen Vanhempainliiton podcastia "Koti ❤️ koulu", jossa hän haastaa ammattilaisia ja huoltajia pohtimaan, millaisia asenteita ja tekoja lasten ja nuorten hyvinvoinnista huolehtiminen meiltä aikuisilta vaatii.
Kuuntele: Koti ❤️ koulu -podcast.
JHL:n kasvatus- ja ohjausalan ammattilaisille on tarjolla monipuolinen kattaus ammatillista koulutusta ja webinaareja myös nepsy-aiheista. Parhaiten tietoa alan koulutuksista saat seuraamalla Facebookissa JHL - Kasvatus- ja ohjausalan ammattilaiset tai Instagramissa @jhl_kasvatusjaohjaus.
JHL:n tähtiammattilaispäivillä 11.–12.10.2024 Tampereella aiheesta lisää mm. Nepsylapset ja yhdenvertaisuus, yhdenvertaisuusasiantuntija Aslak Rantakokko, Suomen vanhempainliitto ry ja ADHD-kokemusasiantuntija Klaus Karkia.
Ilmoittaudu täällä!
Tule mukaan toimimaan kanssamme: jhl.fi/liity.-----
Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.
Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!
Seuraa Psykopodiaa myös somessa:
Facebookissa @Psykopodiaa
Instragramissa @Psykopodiaa
Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina
Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina
Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi
Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi
-
Voiko stressin kääntää voimavaraksi?
Kun meitä kehotetaan välttämään stressiä, alamme usein sinnitellä. Se voi itse asiassa ylläpitää stressiä ja pahentaa tilannetta. Toisaalta ponnistelemme meille tärkeiden asioiden eteen. Stressi ei ole pelkästään kielteinen ilmiö. Koemme sitä asioista, jotka ovat meille tärkeitä. Tapamme suhtautua stressiin vaikuttaa merkittävästi siihen, miten stressi meihin vaikuttaa.
Jakson aiheena on stressi ja se, miten stressin voi kääntää itselleen voimavaraksi. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on psykologian tohtori, neuropsykologian erikoispsykologi, yrittäjä Laura Sokka. Hän teki väitöskirjansa työuupumuksen vaikutuksista aivojen toimintaan, keskittymiseen ja tiedonkäsittelyyn. Lauralla on yli 20 vuoden kokemus neuropsykologin työstä. Hän työskentelee sekä yritysten että yksilöiden kanssa. Laura käy puhumassa yrityksissä kestävästä työkyvystä ja uupumusriskin pienentämisestä. Lisäksi hän pitää neuropsykologin vastaanottoa.
Nina ja Laura käsittelevät mm. seuraavia kysymyksiä:
- Mitä stressi on?
- Mitä kielteisiä ja haitallisia ja toisaalta myönteisiä puolia stressillä on?
- Miten oma suhtautumisemme stressiin määrittää sen kielteisiä ja myönteisiä vaikutuksia?
- Miten omaa tapaa suhtautua stressiin voi muuttaa?
Lisätietoja:
Jos jakson aihepiiri kiinnostaa, niin suosittelemme mm. jaksoja:
- 32. Stressin ja ahdistuksen säätely. Vieraana Hanna Markuksela.
- 15. Työuupumus. Vieraana Susanna Paarlahti.
- 51. Työuupumus, siviiliuupumus vai vain uupumus. Vieraana Jari Hakanen.
Laura Sokan verkkosivut, LinkedIn ja Instagram.
Laura Sokan kirjoituksia stressistä:
- Katso stressiä uusin silmin ja saavuta etulyöntiasema epävarmoina aikoina (Tresentio.fi 11.12.2023)
- Kun sinulla on stressiä, käytä se hyödyksesi (WGH.fi 25.1.2022)
- Ymmärrä stressiä, vahvista henkilöstön pysyvyyttä (WGH.fi 20.10.2022)
Tutkimusartikkeleita suhtautumistavan merkityksestä stressin vaikutuksiin:
- Crum, A. J., Santoro, E., Handley-Miner, I., Smith, E. N., Evans, K., Moraveji, N., Achor, S. & Salovey, P. (2023). Evaluation of the “rethink stress” mindset intervention: A metacognitive approach to changing mindsets. Journal of Experimental Psychology: General, 152(9), 2603. https://doi.org/10.1037/xge0001396
- Yeager, D. S., Bryan, C. J., Gross, J. J., Murray, J. S., Krettek Cobb, D., HF Santos, P., Gravelding, H., Johnson, M. & Jamieson, J. P. (2022). A synergistic mindsets intervention protects adolescents from stress. Nature, 607(7919), 512-520. https://doi.org/10.1038/s41586-022-04907-7
- Crum, A. J., Jamieson, J. P., & Akinola, M. (2020). Optimizing stress: An integrated intervention for regulating stress responses. Emotion, 20(1), 120–125. https://doi.org/10.1037/emo0000670
- Lisää Alia Crumin tutkimuksia löydät mm. Standford Mind & Bodt Labin sivuilta: https://mbl.stanford.edu/
-----
Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.
Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!
Seuraa Psykopodiaa myös somessa:
Facebookissa @Psykopodiaa
Instragramissa @Psykopodiaa
Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina
Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina
Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi
Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi
-
Kaupallinen yhteistyö: JHL.
Laadukas varhaiskasvatus edistää lapsen iän ja kehityksen mukaista kasvua, tukee oppimisedellytyksiä sekä vahvistaa elinikäistä oppimista ja koulutuksellista tasa-arvoa. Yksilöllisesti kohdennetulla ja lapsen tarpeiden mukaisella tuella edistetään lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia.
Samalla ehkäistään lapsen ongelmien kasvamista ja monimuotoistumista sekä riskiä syrjäytyä. Kodin ja päiväkodin toimiva kasvatuskumppanuus on tuen onnistumisessa tärkeää.
Psykologi Nina Lyytisen vieraana on varhaiskasvatuksen lastenhoitaja Miia Kekäläinen. Hänellä on 12 vuoden kokemus varhaiskasvatuksesta niin hoitajan kuin opettajan silmin.
Miia toimii JHL:ssa aktiivisesti kasvatus- ja ohjausalan varhaiskasvatusfoorumissa sekä JHL:n varapääluottamusmiehenä Jyväskylässä. JHL kokoaa edustamiensa alojen tähtiammattilaiset yhteen ja yhdessä jäsenten kanssa edistää parempaa työelämää.
Jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä:
- Millaista erilaista ja eritasoista tukea lapset voivat tarvita?
- Kuinka yleistä tuen tarve lapsilla on?
- Millaista osaamista tuen antaminen vaatii varhaiskasvatuksen työntekijöiltä?
- Miten lapsi pääsee tuen piiriin?
- Miksi kodin ja päiväkodin toimiva yhteistyö on tuen kannalta tärkeää?
- Miten kodin ja päiväkodin yhteistyö lapsen kasvun tukemisessa toimii parhaiten?
Lisätietoja:
Lasten ja nuorten hyvinvointia ja kasvatusta käsitellään myös mm. jaksoissa:
- 36. Lasten aggressiivisuus ja tunnesäätely.
- 61. Mistä tietää miten lapsi ja nuori oikeasti voi?
- 126. Taitolähtöisyys kasvatuksessa.
- 141. Täysillä tyttö - miten tuet tytön itsetuntoa?
Lapsen tukea vahvistava muutos varhaiskasvatuslakiin tuli voimaan 1.8.2022. Voit lukea siitä lisää Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta: Lapsen tuki varhaiskasvatuksessa.
Opetushallitus kuvaa sivuillaan lapsen tuen sisältöä varhaiskasvatuksessa:
Lapsen tuki varhaiskasvatuksessa.
Mitä lapsen tuki varhaiskasvatuksessa on?
JHL:n on selvittänyt työelämäkyselyissään syitä siihen, ettei lasten yksilöllisiin tarpeisiin pystytä vastaamaan varhaiskasvatuksessa. Näitä ovat mm. riittämättömät henkilöstöresurssit, tukea tarvitsevien lasten alati kasvava määrä ja entistä haastavamman käytöksen lisääntyminen.
Lue lisää viimeisimmän kyselyn tuloksista: Ammattiliitto JHL:n kysely paljastaa: Varhaiskasvatuksessa reilusti yli puolet tukea tarvitsevista lapsista jää ilman välttämättömiä järjestelyjä (28.2.2024)
JHL on tehnyt varhaiskasvatuksen ammattilaisille kyselyitä vuosittain. Voit lukea niistä enemmän JHL:n verkkosivuilta.
Näitäkin ongelmia pyrimme JHL:ssa ratkomaan yhdessä jäsentemme kanssa. Tule mukaan toimimaan kanssamme: jhl.fi/liity.
-----
Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.
Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!
Seuraa Psykopodiaa myös somessa:
Facebookissa @Psykopodiaa
Instragramissa @Psykopodiaa
Nina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina
Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina
Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi
Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi
- Visa fler
