Avsnitt

  • Kolmannen kauden viimeisessä jaksossa keskustellaan pelaajan kokonaisvaltaisesta valmentautumisesta valintavaiheessa.

    Urheilijan polulla valintavaiheen lopussa pelaaja harjoittelee tyypillisesti määrällisesti eniten ja voi ottaa parhaimmillaan merkittäviä kehitysharppauksia kohti jopa ammattilaisuraa. 16–19-vuotiaiden pelaajien arkeen sisältyy kuitenkin paljon muutakin kuin urheilu: opiskelu lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa, kaverit sekä perhe. Arki onkin monesti tasapainoilua riittävän harjoittelun, levon, palautumisen, opiskelun ja sosiaalisten suhteiden välillä.

    Mitkä ovat keskeisimmät avainasiat valintavaiheen lopussa, millä tuetaan pelaajan kehittymistä?

    Vieraana jaksossa on pääkaupunkiseudun urheiluakatemian Urhean fysiikkavalmentajana toimiva ja erityisesti nuorten pelaajien valmennuksen parissa työskentelevä Janne Ukkonen.

    Ukkosen kanssa aiheesta keskustelemassa Eerikkilän fyysisen valmennuksen asiantuntija Elisa Hakamäki. Studiossa heidän lisäkseen Eerikkilän viestintäpäällikkö Elina Pennanen.

  • Dataa ja havaintoja Helmariliigan kansainvälisistä turnauksista. Vieraana U15 tyttöjen jalkapallomaajoukkueen päävalmentaja Pekko Söderström. Studiossa Eerikkilän valmennuspäällikkö Erkki Valla ja viestintäpäällikkö Elina Pennanen.

  • Saknas det avsnitt?

    Klicka här för att uppdatera flödet manuellt.

  • Eerikkilän fyysisen valmennuksen asiantuntija Elisa Hakamäki pääsi jututtamaan kansainvälisesti tunnettua urheilutieteilijää, tohtori Rhodri S. Lloydia Cardiffin yliopistosta. Keskustelun aiheena tässä jaksossa on nuorten urheilijoiden harjoitettavuus. Kuinka nuoresta iästä alkaen voidaan ylipäätään puhua lapsen harjoitettavuudesta ja mitkä ovat ne tärkeimmät harjoittelussa huomioitavat asiat? Miten lasten herkkyyskausiin tänä päivänä suhtaudutaan, minkälaisia ominaisuuksia kannattaa painottaa missäkin ikävaiheissa?

    Rhodri S. Lloyd vastaa jaksossa muun muassa näihin ja moniin muihin kysymyksiin. Studiossa Lloydin ja Hakamäen lisäksi Eerikkilän viestintäpäällikkö Elina Pennanen.

  • Mitä tiedolla johtaminen salibandyssa tarkoittaa, mitä tietoa olisi olennaista kerätä ja mitä tiedon hyödyntämisessä olisi olennaista muistaa?

    Tiedolla johtamisesta salibandyssa ovat keskustelemassa salibandyn lajianalyysin toteuttanut Tampereen yliopiston tutkija-tohtori Miikka Palvalin sekä Eerikkilän salibandypalveluiden lehityspäällikkö Miikka Lamu, Eerikkilän fyysisen valmennuksen asiantuntija Elisa Hakamäki ja Eerikkilän viestintäpäällikkö Elina Pennanen.

  • Studiossa Palloliiton lapsuusvaiheen valmennusosaamisen päällikkö Santeri Suvala, Eerikkilän salibandypalveluiden kehityspäällikkö Miikka Lamu ja viestintäpäällikkö Elina Pennanen.

  • Palloliiton valmennuslinjasta ja Ekkono-metodista ovat keskustelemassa Palloliiton koulutuspäällikkö Matti Lähitie ja Eerikkilän jalkapallopalveluiden päällikkö Antti Kekkonen. Heidän kanssaan studiossa Eerikkilän viestintäpäällikkö Elina Pennanen.

  • Mikä on jalkapallon Huuhkaja- ja Helmaripolkuun liittyvä huippusuoritusmalli ja miten harjoitettavuus liittyy siihen? Mikä on harjoitettavuuden merkitys pelaajan kehittymiselle? Minkälaisia haasteita harjoitettavuuteen liittyy tällä hetkellä?

    "Huippusuoritusmalli on eräänlainen tiekartta valmentamiseen ja valmentautumiseen, joka tarjotaan niin valmentajille, valmennuspäälliköille kuin pelaajille. Jos haluamme hyödyntää valtavaa määrää pohjalla olevaa dataa esimerkiksi yksilökohtaisista ominaisuuksista, harjoituksista, peleistä ja kentän ulkopuolisista asioista, meillä pitää olla joku tapa kiteyttää niitä pelaajille, valmentajille ja valmennuspäälliköille. Tämän tavoitteena on auttaa heitä tekemään päätöksiä siitä, mitä heidän tulisi seuraavaksi tehdä päästäkseen omiin tavoitteisiinsa", sanoo vieraana jaksossa oleva Palloliiton tutkimus- ja kehityspäällikkö Ville-Pekka Inkilä.

    Inkilän kanssa aiheesta ovat keskustelemassa Eerikkilän fyysisen valmennuksen asiantuntija Elisa Hakamäki sekä Eerikkilän viestintäpäällikkö Elina Pennanen.
    E.Pod – Urheilijan polku on podcast urheilusta ja urheilijaksi kasvamisesta. Autamme yhdessä vieraidemme kanssa urheilevien lasten ja nuorten vanhempia ymmärtämään ja tukemaan lapsia urheilijaksi kasvamisen eri vaiheissa.

  • Mitä yksilövalmennus oikeastaan on? ​Mitä hyötyä yksilövalmennuksesta voi olla pelaajan kehittymiselle ja mitä seikkoja on tärkeää ottaa huomioon yksilövalmennuksen aloituksessa?

    Vieraana tässä jaksossa on URHEA:n vastaava fysiikkavalmentava Erik Piispa. Hänen kanssaan yksilövalmennuksesta ovat keskustelemassa Eerikkilän fyysisen valmennuksen asiantuntija Elisa Hakamäki ja viestintäpäällikkö Elina Pennanen.

  • Minkälaisia piirteitä kuuluu hyvään valmentamiseen? Miten nämä piirteet eroavat lasten tai nuorten parissa toimiessa ja aikuisten huippu-urheilumaailmassa? Miksi lapsenomaisuus olisi tervetullutta myös huippu-urheiluun? Entä mitä tarkoitetaan vaatimustasolla ja miten se kytkeytyy hyvään valmentajuuteen?

    Pääsimme keskustelemaan vieraaksemme saapuneen Sakari Holopaisen kanssa myös ainakin vuorovaikutuksen merkityksestä valmentajuudessa sekä arvopohjan merkityksestä joukkueen tai urheilijan toiminnassa.

    Sakari Holopainen työskentelee jalkapallon miesten Ykkösessä pelaajan IFK:n valmentajana ja tekee väitöskirjaa aiheenaan valmentajien ja pelaajien johtamiskäyttäytyminen huippujalkapallossa. Lisäksi Holopainen toimii Suomen Valmentajilla Meidän urheilu -hankkeessa, jossa on tavoitteena kiihdyttää ihmislähtöisen valmennuskulttuurin kehitystä suomalaisessa urheilussa.

    Studiossa Sakari Holopaisen kanssa ovat Eerikkilän ja Salibandyliiton kehityspäällikkö Miikka Lamu sekä viestintäpäällikkö Elina Pennanen.

    Voit tutustua myös Holopaisen kirjoittamaan artikkeliin Miten vaatimustasoa luodaan ja ylläpidetään? sekä Urheilijaosallistamisten raporttiin.

  • Minkälainen on äidin rooli lapsen ja nuoren tavoitellessa ammattilaisjalkapalloilijan uraa? Juulia Jantunen kertoo omista kokemuksistaan jalkapalloilevan nuoren äitinä.

    Bundesliigajoukkue FC Freiburgin reservijoukkueessa sekä Suomen U19- maajoukkueessa pelaavan Jaaso Jantusen äiti Juulia Jantunen kertoo jaksossa, miten hän vanhempana koki oman lapsen intohimon jalkapalloa kohtaan ja miten hän tuki lastaan hänen kovien tavoitteiden ja haaveiden keskellä.Näkyikö Jaason innostus lajiin jo heti pienestä pitäen? Oliko vaikeita hetkiä nuorisovaiheessa ja miten äiti reagoi niihin? Miten äiti koki alaikäisen lapsen muuttamisen ulkomaille ja mitä Juulia Jantunen tekisi toisin, jos pääsisi nyt valitsemaan uudelleen? E.Podin jaksossa Juulian kanssa jutustelevat Eerikkilän jalkapallon valmennuspäällikkö Erkki Valla sekä viestintäpäällikkö Elina Pennanen.

  • Minkälaisiin asioihin Suomen suurimpiin urheiluseuroihin lukeutuva Ilves keskittyy seuran johtamisessa ja kehittämisessä? Miten seurassa huolehditaan yli tuhannesta vapaaehtoisesta ja varmistetaan tasalaatuinen arki?

    Urheiluseuran johtamisesta ja kehittämisestä on saapunut kanssamme keskustelemaan Ilves ry:n jalkapallojaoston toiminnanjohtaja Matti Anttonen. Pitkän Ilves-historian omaava Anttonen on toiminut toiminnanjohtajan roolissa muutaman vuoden ajan.

    Vuonna 2022 Urheilugaalassa vuoden urheiluseuraksi valittu Ilves on Suomen suurimpia urheiluseuroja. Jalkapallon lisäksi seuran sateenvarjon alle kuuluvat jääkiekko, salibandy, futsal ja ringette. Lajit ovat keskenään hyvin erikokoisia jalkapallon ollessa lajeista ylivoimaisesti suurin noin 6000 rekisteröityneellä pelaajalla.

    Voimakkaasti viime vuosina kasvanut ja kehittynyt seura pokkasi hiljattain myös toisen palkinnon, kun se palkittiin vuoden parhaana amatööriseurana UEFA Grassroots Awards -tilaisuudessa.

    Vaikka pelkästään seuran jalkapallojaosto työllistää 27 kokoaikaista työntekijää, ovat vapaaehtoiset merkittävässä roolissa arjen toiminnassa. Miten seura huolehtii yhteensä yli tuhannen vapaaehtoisen joukosta?

    Miten se on ylipäätään onnistunut kehittämään toimintaansa niin voimakkaasti ja minkälaisin tavoittein seurassa katsotaan tulevaisuuteen?

    Kuuntele Matti Anttosen vastaukset ja kokemukset seuran kehitystyöstä podcastista. Matin kanssa studiossa aiheesta ovat keskustelemassa Eerikkilän vararehtori Antti Jokinen sekä viestintäpäällikkö Elina Pennanen.

  • Miltä tuntui lähteä 17-vuotiaana yksin ulkomaille tavoittelemaan omaa unelmaansa?

    HJK:n kasvatti Luka Hyryläinen lähti kolmisen vuotta sitten alaikäisenä Saksan Frankfurtiin oman unelmansa, jalkapalloammattilaisuuden, perässä. Minkälaisia haasteita nuori mies kohtasi ulkomailla ja miten hän niistä selvisi? Entä minkälainen oli hänen tukiverkkonsa?

    Reilut vuosi sitten Hyryläinen sai siirron Hoffenheimiin, jossa ensimmäinen kausi vierähti pitkälti loukkaantumisesta kuntoutuen. Minkälaisia ajatuksia tuolloin pyöri nuoren urheilijan mielessä ja miten hän nyt katsoo tulevaisuuteen?Entä mitä hän ajattelee kilpailun kovuudesta nykyisessä kotimaassaan? Jääkö monien joukkuetreenien lisäksi aikaa myös omalla ajalla harjoitteluun?

    Lukan lisäksi E.Pod-studiossa tässä jaksossa ovat Eerikkilän valmennuspäällikkö Erkki Valla sekä viestintäpäällikkö Elina Pennanen.

  • E.Podin 3. kauden avausjaksossa puhutaan tuuppauksesta. Mitä tuuppaus ylipäätään tarkoittaa ja mitä hyötyä siitä on?​ Entä mitä tarkoittavat tuuppauksen "serkut": halaus, työntö läimäys? ​

    Miten tuuppaamalla voidaan auttaa lapsia ja nuoria kohti terveellisiä valintoja?​ Esimerkiksi lisätä liikunnan määrää (yleinen ja omatoiminen), vähentää älylaitteiden käyttöä, syödä terveellisemmin ​tai mennä aiemmin nukkumaan.

    Entä mitä EAST-metodi tarkoittaa ja miten sitä voisi hyödyntää omassa toiminnassa​?

    Eerikkilän viestintäpäällikön Elina Pennasen houstaamassa jaksossa tuuppauksesta ovat keskustelemassa Eerikkilän psyykkisen valmennuksen vastaava Aleksi Tossavainen sekä tuuppauksesta kirjan kirjoittanut valmentaja Mikko OJ Ojanen.

    Mikko ”OJ” Ojanen (KTM, KM) on yritysvalmentaja, valinta-arkkitehti ja opettaja, ja hän on vaikuttavan valmentavan työotteen edelläkävijöitä Suomessa. Hänen perustamansa valmennus- ja muutosyritys Kaswu Oy tuplawarmistaa sovittujen tavoitteiden toteutumisen arjessa yhdessä asiakkaiden kanssa raikkaalla twistillä, perusasioita kunnioittaen.

    Mikko on myös kirjoittanut kirjan Tuuppauksesta toimeen - kohti fiksumpia valintoja ja päätöksiä.Aleksi Tossavainen vastaa Eerikkilän psyykkisestä valmennuksesta ja toimii myös Mental Coachina poikien U19 jalkapallomaajoukkueessa sekä FC Hakan Veikkausliigajoukkueessa. Hän on julkaissut aiheesta myös kirjallisuutta, kuten Antti Peltosen kanssa yhdessä julkaistut teokset "Psyykkinen valmennus" sekä "Elämäsi kirja – Kuka olen".

  • E.Podin erikoisjaksossa keskustellaan suomalaisten ja kansainvälisten jalkapallojunioreiden tasoeroista. Keskustelun pohjana toimivat Huuhkaja- ja Helmaripolun kansainvälisten turnausten ottelut ja testitulokset.

    Huuhkajaliiga ja Helmariliiga huipentuvat aina loppuvuodesta pelattaviin kansainvälisiin turnauksiin. 12-14- vuotiaille tarkoitettuihin turnauksiin pääsevät suomalaisseuroista mukaan Huuhkaja-Helmariliigan kautta tiensä kauden huipennukseen selvittäneet joukkueet.

    Jaksoa isännöi Eerikkilän jalkapallopalveluiden päällikkö Antti Kekkonen vierainaan FC Hongan valmennuspäällikkö Kimmo Eronen ja Eerikkilän valmennuspäällikkö Erkki Valla.

    Kansainvälisten turnausten tavoitteena on päästä pelaamaan laadukkaita otteluita sekä vertailemaan keskiarvotasolla suomalaispelaajien tasoa kansainväliseen tasoon.

    "Kansainvälisten joukkueiden taso oli erittäin korkea Raaka fakta eli tulokset kertovat, että erot ovat isoja kansainvälisten joukkueiden hyväksi", Erkki Valla kiteyttää.

    Turnauksen aikana pojat pelasivat kokonaisuudessaan reilut 60 ottelua, joista kansainväliset joukkueet voittivat 50 ottelua ja suomalaiset 5 (loput tasan). Kaikissa pelatuissa ikäluokissa kansainvälinen joukkue voitti oman ikäluokkansa tapahtuman.

    Tyttöjen turnauksissa tulokset olivat hieman toisenlaisia. Tulosten valossa suomalaisjoukkueet pärjäsivät ihan hyvin ja voitot menivät kansainvälisten ja suomalaisten joukkueiden kesken tasan 19-19. Kansainvälisten joukkueiden taso ei tosin ollut aivan samaa tasoa poikiin verrattuna.

    Missä suomalaiset jäivät eniten jälkeen?

    "Pelaajan toiminta pallon kanssa, kyky ratkoa ongelmia vaikeissa tilanteissa laadukkaasti sekä maalintekopaikan rakentaminen", Valla luettelee.

    "Ratkaisut ja erot syntyivät erityisesti yksilön tai muutamien yksilöiden tuloksena", Eronen jatkaa.

    Mitkä olivat muut silmiinpistävimmät erot yksilöiden välillä? Mitä keskustelijat ajattelevat kilpailullisuudesta suomalaisten ja kansainvälisten joukkueiden välillä? Miksi he näkevät, että suomalaisissa sarjoissa parhaat hyökkääjät saavat omassa arkiympäristössään liian helposti maalintekotilanteita. Entä minkälaisia harjoittelumääriä kansainvälisille tavoitteellisille pelaajille kertyy ja miten paljon se eroaa suomalaisten harjoittelumääristä?

    Huuhkajaliigan kansainvälisiin turnauksiin osallistuneet joukkueet

    HJK, Ilves, Gnistan, OLS, VJS, Honka, TPS, KäPa, KuPS, EPS, FC Midtjylland, Shamrock  Rovers, Vitesse ja Hammarby IF

    Helmariliigan kansainvälisiin turnauksiin osallistuneet joukkueet

    HJK, Ilves, EPS, NuPS, FC Espoo, KaaPo, FC Nokia, TPS, Honka, KuPS ja JyPK, FC Nordsjaelland, Hammarby IF ja Brommapojkarna

    Voit kuunnella jakson sivuiltamme, Spotifyista tai Suplasta.

    E.Pod – Urheilijan polku on podcast urheilusta ja urheilijaksi kasvamisesta.

    Autamme yhdessä vieraidemme kanssa urheilevien lasten ja nuorten vanhempia ymmärtämään ja tukemaan lapsia urheilijaksi kasvamisen eri vaiheissa.

  • Yläkouluikäisen urheilevan nuoren elämässä tapahtuu paljon. Mitä kaikkea kuuluu urheilevan nuoren riittävän hyvään arkeen? Mitä tarkoitetaan valintavaiheella ja mitä urheilijan itsensä kuin hänen ympärillään toimivien aikuisten kannattaa siinä erityisesti huomioida nuorta tukeakseen? 

    Jaksoa isännöi Eerikkilän ja Salibandyliiton kehityspäällikkö Miikka Lamu. Hänelle on saapunut vieraita Olympiakomiteasta. Laura Tast työskentelee asiantuntijana urheiluakatemiaohjelmassa ja kaksoisuratiimissä. Niin ikään asiantuntijana työskentelevän Pia Pekosen työnkuvaan kuuluu valmennustoiminta ja sen kehittäminen.

    Olympiakomitean urheilijan polulla valintavaihe seuraa lapsuusvaihetta. Lapsi on kasvanut yläkoululaiseksi ja kodin, koulun sekä harrastuksen lisäksi elämään on tullut paljon lisää sisältöä esimerkiksi kavereiden myötä. 

    Miikka, Laura ja Pia keskustelevat jaksossa muun muassa valintavaiheen laatutekijöistä sekä siitä, miten niiden toteutumista voidaan tukea nuoren arjessa. 

    "Nuoren elämä on valtavaa muutosten aikaa. Tapahtuu kasvua, vastuunottamista omasta elämästä ja opiskelusta. Urheilu myös paineistuu eri tavalla, osalla lajeista tulee myös kansainvälistä kilpailutoimintaa mukaan. Aikuisen on oltava tukemassa ja aistimassa herkästi tunnelmaa", Tast sanoo.

    Minkälainen on kehittävä ympäristö nuorelle ja kumpaa Pia Pekonen haluaa nähdä valmentamisessa enemmän, kontrollia vai kaaosta?

    "Tänä päivänä valmentamisen on oltava ihmislähtöistä toimintaa ja on todella tärkeää olla kiinnostunut nuoresta ja hänen elämästään.  Toiminta on tavoitteellista ja siinä vaaditaan laatua. Jos me saamme ihmiset syttymään meidän ympärillä, se tuottaa varmasti hyvää", Pekonen aloittaa.

    Kuuntele koko keskustelu podcastista.

  • 10-15-vuotiaille jalkapallojunioreille ja heidän valmentajilleen suunnattu Huuhkaja- ja Helmaripolku uudistui tälle kaudelle. Mitä kaikkea toiminta pitää sisällään, mitkä ovat Palloliiton ja Eerikkilän roolit ja miten Huuhkaja-Helmariliiga nivoutuu osaksi toimintaa? Jakson isäntänä toimiva Ville Laine kysyy myös vierailtaan Antti Kekkoselta ja Tero Koskelalta, mitä tiedolla johtamisella ja tukiprosesseilla tarkoitetaan ja miltä näyttää Huuhkaja- ja Helmaripolun toimintavuosi 2023.

    Seurojen pelaaja- ja valmentajakehityksen tueksi luotu Palloliiton Huuhkaja- ja Helmaripolku on toiminut uudessa muodossaan pian ensimmäisen vuoden ajan. Eerikkilän liikunnanohjaaja Ville Laine selvittää tässä jaksossa, mitä Huuhkaja- ja Helmaripolun kokonaisuuteen kuuluu ja mitä vierian kuultavien, Eerikkilän jalkapallopalveluiden päällikön Antti Kekkosen sekä Palloliitossa Huuhkaja- ja Helmaripolun vastaavana toimivan Tero Koskelan puheissa vilisevät tiedolla johtaminen, tukiprosessit ja MyE.Way tarkoittavat. Kekkonen ja Koskela avaavat myös, minkälaisia kokemuksia ensimmäinen toimintavuosi on tarjonnut ja miltä näyttää vuosi 2023.

    E.Pod – Urheilijan polku on podcast urheilusta ja urheilijaksi kasvamisesta.
    Autamme yhdessä vieraidemme kanssa urheilevien lasten ja nuorten vanhempia ymmärtämään ja tukemaan lapsia urheilijaksi kasvamisen eri vaiheissa.

  • Rovaniemeltä lähtöisin oleva jalkapalloilija Wilma Koivisto muutti jalkapallon perässä Ruotsiin nelisen vuotta sitten vain 16-vuotiaana. Nykyisin Koivisto pelaa Umeå IK:n naisten joukkueessa. Eerikkilän jalkapallon valmennuspäällikkö Erkki Valla juttelee Wilman kanssa hänen harjoittelustaan, urastaan sekä asumisesta ja pelaamisesta ulkomailla.

    Eki kysyy Wilmalta muun muassa, milloin ajatus ulkomailla pelaamisesta kävi ensimmäistä kertaa mielessä ja miten paljon hän on kokee joutuneensa tekemään töitä tavoitteensa saavuttamiseksi.  Wilma arvioi myös kehittymistään ja nykytasoaan pelaajana sekä kertoo, minkälaista tukea ja kannustusta hän on lähellään olevilta ihmisiltä pelaajapolullaan saanut.

  • E.Podin jaksoa hostaa Eerikkilän jalkapallon valmennuspäällikkö Erkki Valla. Ekin vieraana kuullaan tanskalaisen FC Nordsjaellandin pääscouttia Steen Nedergaardia. Jaksossa keskustellaan luonnollisesti junioripelaajien scouttaamisesta.

    FC Nordsjaellandin edustusjoukkue pelaa Tanskan Superliigassa ja tavoittelee menestystä siellä, mutta seura on tunnettu erityisesti nuorten pelaajien kehitystyöstään. Seura tekeekin ahkerasti scouttaustyötä jo nuorten pelaajien keskuudessa. Nedergaard kertoo, että hän ja seuran muut scoutit pyrkivät olemaan ahkerasti läsnä kentillä ja seuraamaan mahdollisimman paljon otteluita kauden aikana.

    Mihin ominaisuuksiin he erityisesti kiinnittävät huomiota pelaajissa, miten pelaajien psyykkiset ja fyysiset ominaisuudet puntaroidaan tai minkälainen merkitys on pelin ymmärtämisen taidoilla? Steen kertoo myös vinkkinsä nuorille pelaajille, jotka tietävät scouttien olevan katsomassa heidän peliesityksiään.

    Nämä ja monta  muuta mielenkiintoista seikkaa scouttaamiseen liittyen kuulet jaksosta.

  • Mitä kaikkea salibandyn MAAJOUKKUETIE-toiminta pitää sisällään ja minkälaisia tavoitteita toiminnalle on asetettu? Kuinka hyvin vajaat pari vuotta sitten päivitetty toiminta on lähtenyt liikkeelle?

    E.Podissa puhutaan tällä kertaa salibandyn MAAJOUKKUETIE-toiminnasta. Vieraaksi ovat saapuneet Salibandyliiton ja Eerikkilän kehityspäällikkö Miikka Lamusekä Salibandyliiton urheilujohtaja Jarkko Rantala. Jaksoa hostaa Eerikkilän viestintäpäällikkö Elina Pennanen.

    Salibandyn MAAJOUKKUETIE päivittyi vajaat pari vuotta sitten nykyiseen muotoonsa. MAAJOUKKUETIE-toiminta kattaa niin pelaaja- ja seurakehityksen, valmentajakoulutuksen, nuorisomaajoukkuetoiminnan kuin alueellisen toiminnan.

    Mukana toiminnassa on kokonaisuudessaan vajaat kaksi tuhatta 13-18-vuotiasta pelaajaa.

    ”Pelin ja parempien harjoitusten perässä ollaan oltu viime vuodet. Miten luodaan toimintaympäristö, joka kehittää pelaamista niin joukkue- kuin yksilötasolla”, Lamu kiteyttää toiminnan tärkeimmän tavoitteen.

    Myös seurojen ja liiton kesken käytävä dialogi koetaan arvokkaana asiana. Toimintaa ohjaa tiedolla johtaminen ja Lamun mukaan sitä pyritään tuomaan joukkueille ja pelaajille siten, että tieto on hyödynnettävissä arkivalmennuksessa ikäluokkaan sopivalla tavalla.

    Lamu ja Rantala kannustavat kuulijoita antamaan itselleen rohkeasti palautetta, kriittistäkin, koska vain siten toiminta kehittyy entisestään ja oikeaan suuntaan. Miten he itse kokevat, että tavoitteessa on tähän mennessä onnistuttu? Kuuntele vastaukset jaksosta.

    ---

    MAAJOUKKUETIE-toiminnassa ovat mukana tytöissä ikäluokat T14 ja T16 sekä pojissa ikäluokat P13, P14 ja P15. Näissä ikäluokissa on mukana yhteistyöseuroja, jotka sitoutuvat toimintaan seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi kerrallaan.

    Yhteistyöseurojen lisäksi toimintaan valitaan United-joukkueet, jotka koostuvat ikäluokkansa niistä parhaista pelaajista, joiden seurajoukkueet eivät ole mukana toiminnassa. Näin varmistetaan, että MAAJOUKKUETIE-toimintaan saadaan mukaan sekä maan parhaat seurat, että yksilöt.

    Tyttöjen T18 sekä poikien P16 ja P18 -ikäluokissa ei ole yhteistyöseuroja, vaan maajoukkuevalmentajat valitsevat maajoukkue-ehdokkaat tapahtumiin. MAAJOUKKUETIE-tapahtumat toimivat näin keskeisinä pelaajatarkkailutapahtumina, joiden pohjalta valitaan U17- ja U19-maajoukkueryhmät.

  • Tässä jaksossa keskustellaan muun muassa urheiluopistoverkostosta ja sen roolista lasten liikuttamisessa sekä laadukkaasta lasten liikunnan ohjaamisesta ja valmentamisesta. Jaksoa hostaa Eerikkilän koulutuspäällikkö Antti Jokinen. Hänen vieraikseen ovat saapuneet Varalan Urheiluopiston opettaja ja lasten liikunnan asiantuntija Ursula Haapanen sekä Urheiluopistot ry:n pääsihteeri Nina Luukkainen.

    Urheiluopistoverkoston roolina on toimia liikunnan, urheilun ja terveyden edistämisen ammattilaisina ja osaamisen tuottajina. Urheiluopistot järjestävät mm. liikunta-alan tutkintoon johtavaa ja ei tutkintotavoitteista koulutusta. Strategisena tavoitteena lasten ja nuorten liikkumisen edistäminen sekä saada urheiluopistoverkosto toimimaan tehokkaasti tavoitteiden edistämiseksi.

    Ursula on yksi neljästä sadasta urheiluopistoverkostossa työskentelevästä liikunnan ja urheilun asiantuntijasta. Miten hän määrittelee laadukkaan lasten liikunnanohjauksen?

    "Tärkeintä on sytyttää rakkaus liikuntaan ja urheiluun. Lapsen mielestä harjoituksiin on mahtavaa tulla viikosta toiseen ja he saavat olla mukana turvallisessa ja välittävässä ilmapiirissä, jossa tapaa kivoja kavereita ja jossa ohjaajat ja valmentajat ovat heistä aidosti kiinnostuneita. Harjoitukset ovat laadukkaita ja monipuolisia ja ne on naamioitu leikeiksi."

    Antti, Ursula ja Nina keskustelevat jaksossa myös mm. lasten liikunnan määrästä ja vanhempien roolista siinä, hyvästä valmentajuudesta ja valmentajaksi kasvamisesta ja kouluttautumisesta.

    Valtakunnalliseen urheiluopistoverkostoon kuuluu 11 liikunnan koulutuskeskusta. Urheiluopistojen toiminnan kokonaisuus muodostuu ammatillisesta koulutuksesta, vapaan sivistystyön koulutuksesta, valmennuskeskustoiminnasta, terveyttä ja hyvinvointia edistävästä maksullisesta palvelutoiminnasta sekä vapaa-ajan liikunta-, virkistys- ja matkailupalvelutoiminnasta.